tag:blogger.com,1999:blog-100452552024-03-13T19:01:18.520+02:00Mina von MünchausenKaikki tarinat ovat totta tai tarua – tai jotain siltä väliltä.
<br><br>
<a href="http://www.sloganizer.net/en/" title="Sloganizer - the slogan generator"><img src="http://www.sloganizer.net/en/image,Mina-spc-von-spc-M-ue-nchausen,white,red.png" border="0" alt="generated by sloganizer.net" title="This slogan was generated by sloganizer.net"/></a>Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.comBlogger146125tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-16533875347639779732013-08-05T17:33:00.000+03:002013-08-05T17:33:04.366+03:00Rakas NetAnttila.com<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-GNd2n2fhyJo/Uf-1vpZul6I/AAAAAAAADho/O2bTA8-VoWw/s1600/NetAnttila.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="400" src="http://3.bp.blogspot.com/-GNd2n2fhyJo/Uf-1vpZul6I/AAAAAAAADho/O2bTA8-VoWw/s400/NetAnttila.jpg" width="300" /></a></div>
Voi <a href="http://www.netanttila.com/" target="_blank">NetAnttila</a> kiltti.<br />
<br />
Kunpa voisitte selittää minulle, mikä mahtaa olla se logiikka, jonka perusteella lähetätte minulle paperikuvastoja <b><i>verkkokaupastanne</i></b>? Oletteko mahdollisesti lainkaan miettinyt verkkokaupan olennaisinta funktiota: sitä, <i>miksi </i>asiakkaanne alunperinkin siirtyivät postimyyntikuvastokaupasta verkkokauppaan ja ryhtyivät tilaamaan sähköpostimainoksia?<br /><br />Erityisesti minua kiinnostaisi tietää, miksi minun täytyy lähettää tämä sama viesti Teille joka kerran, kun olen erehtynyt tilaamaan jotakin verkkokaupastanne. Miksi, oi miksi lähetätte minulle näitä suoraan paperinkeräykseen meneviä, varmasti hinnakkaita painotuotteitanne jokaisen ostokseni jälkeen, vaikka olen sen jo moneen kertaan teidän asiakaspalvelussanne oikein erityisesti kieltänyt?<br /><br />Nyt minun täytyy sanoa ikävästi, rakas NetAnttila.com. Jos minä vielä kerran saan Teiltä jonkinlaista paperiroskaa postilaatikkooni, se ikävä kyllä tietää loppua meidän pitkälle mutta hankalalle suhteellemme. Olen pahoillani, mutta näin on asia. En aio lähettää Teille tätä samaa viestiä enää kertaakaan. Suhteemme jatkuminen riippuu siis nyt täysin Teistä.<br /><br />Ystävällisin (mutta myös hiukan turhautunein) terveisin,<br /><br />MinnaMinna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-32082740374853283402012-11-09T10:30:00.000+02:002012-11-09T10:30:04.543+02:00Mitä lahjaksi naiselle?<!--[if gte mso 9]><xml>
<w:WordDocument>
<w:View>Normal</w:View>
<w:Zoom>0</w:Zoom>
<w:HyphenationZone>21</w:HyphenationZone>
<w:PunctuationKerning/>
<w:ValidateAgainstSchemas/>
<w:SaveIfXMLInvalid>false</w:SaveIfXMLInvalid>
<w:IgnoreMixedContent>false</w:IgnoreMixedContent>
<w:AlwaysShowPlaceholderText>false</w:AlwaysShowPlaceholderText>
<w:Compatibility>
<w:BreakWrappedTables/>
<w:SnapToGridInCell/>
<w:WrapTextWithPunct/>
<w:UseAsianBreakRules/>
<w:DontGrowAutofit/>
</w:Compatibility>
<w:BrowserLevel>MicrosoftInternetExplorer4</w:BrowserLevel>
</w:WordDocument>
</xml><![endif]--><br />
<!--[if gte mso 9]><xml>
<w:LatentStyles DefLockedState="false" LatentStyleCount="156">
</w:LatentStyles>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 10]>
<style>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:10.0pt;
font-family:"Times New Roman";
mso-ansi-language:#0400;
mso-fareast-language:#0400;
mso-bidi-language:#0400;}
</style>
<![endif]-->
<br />
<div class="MsoNormal">
Säännöllisin väliajoin ihminen kohtaa elämässään arkisen
kriisin, joka kulkee juhlapäivän nimellä. Juhlapäivä tarkoittaa yleensä sitä,
että jollekulle pitää antaa lahja; usein se joku on nainen. Usein lahjan
hankkija on mies, jolla ei ole aavistustakaan, mitä hänen
naisystävänsä/äitinsä/siskonsa mahtaisi haluta. Lopulta hän ostaa viime
tingassa juhlapäivän aamuna ensimmäisen kaupassa näkemänsä tavaran ja viettää
sitten lahjanvaihtoa seuraavan illan mykkäkoulun ukkospilvien varjossa,
käsittämättä mikä meni vikaan.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kun mies tulee tiettyyn ikään, hän on jo parisuhteessaan
huomannut, että jos nainen sanoo, ettei hänelle tarvitse ostaa mitään, se
tarkoittaa usein: yllätä minut ja osta kuitenkin. Tai tee itse, jos olet yksi
niitä harvinaisia ja ihania tee-se-itse-miehiä. Mutta varsinkin, jos nainen ei
ole erikseen sanonut, ettei hänelle saa missään tapauksessa hankkia lahjaa,
lahjan tai edes kukkien puute erityisenä päivänä johtaa yleensä kaikkia
osapuolia turhauttavaan juhlakriisiin ja mahdollisesti suurempiinkin ongelmiin,
jos sama tyyli on jatkunut pitkään.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 14.0pt;">Aaargh!</span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Aiot siis selviytyä tästä juhlasta ilman
parisuhdekeskusteluita: olet päättänyt käydä rohkeasti markkinavoimia päin ja
uskaltautua myyntiliikkeeseen muzak-sävelmien keskelle. Et halua nikkaroida
mitään, et tiedä naisesi vaatekokoja tai pukeutumistyyliä, sinulla ei ole aikaa
eikä halua suunnitella mitään monimutkaisia juhlailtoja… Haluat vain viedä
hänelle jonkin kivan lahjan, jonka saa kotimatkalla paikallisesta myymälästä. Mieluiten
kaupassa paketoituna. Onko liikaa vaadittu?</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Naisesi on vielä edes hitusen romantikko eikä ole vielä
antanut periksi tavalle ojentaa hyvissä ajoin sinulle lista, jossa hänen
lahjatoiveensa ovat kauppapaikkojen ja hintojen mukaan eriteltynä, koot ja
värit suluissa. Hän ei ole edes ”vihjaissut” sinulle kiinnostavista
lahjaideoista toistelemalla uudelleen ja uudelleen merkitsevään äänensävyyn,
kuinka ihana se ja se tuote/palvelu olisikaan ja miten upeasti se sopisi juuri
tähän sisustukseen tai tuohon asuun. Tai kuinka hän on ”aina toivonut” juuri
sellaista asiaa, joka ihan sattumalta onkin tässä kuvastossa. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Niin. Naiset ovat niin vaikeita ymmärtää. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://4.bp.blogspot.com/-isu0Z79Q4wQ/UJwdeG6vYGI/AAAAAAAADaA/w1crL3noWOY/s1600/Gift+Box+And+Ribbon+by+photoexplorer.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="208" src="http://4.bp.blogspot.com/-isu0Z79Q4wQ/UJwdeG6vYGI/AAAAAAAADaA/w1crL3noWOY/s320/Gift+Box+And+Ribbon+by+photoexplorer.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="http://http//www.freedigitalphotos.net/images/Gifts_and_Presents_g407-Gift_Box_And_Ribbon_p94611.html" target="_blank">FreeDigitalPhotos.net</a> <br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<!--[if gte mso 9]><xml>
<w:LatentStyles DefLockedState="false" LatentStyleCount="156">
</w:LatentStyles>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 10]>
<style>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:10.0pt;
font-family:"Times New Roman";
mso-ansi-language:#0400;
mso-fareast-language:#0400;
mso-bidi-language:#0400;}
</style>
<![endif]--></td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 14.0pt;">Perusvinkkejä</span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
On muutamia tavallisia asioita, joita voi lähestulkoon aina
antaa kenelle tahansa naiselle lahjaksi ja ne ilahduttavat kaikissa
juhlatilanteissa. Parasta niissä on se, että ne kuluvat, eli samantyyppisiä
asioita voi ostaa lahjaksi toistekin. Täten mielikuvitusta ei tarvitse venyttää
ikuisesti vuodesta toiseen, vaan tästä listasta voi soveltuvin osin valikoida jonkinlaisen
setin ja hyvin menee. Lisäksi näitä saa lähes mistä tahansa myyntiliikkeestä ja
käyvät melkein mihin vain budjettiin. Kaikkea saa sekä halpoina että kalliina
versioina.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<br />
Mutta ensin. Sinun täytyy tietää pari asiaa. Nyt kannattaa
käväistä tarkistamassa, jollet millään muista:</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>1. Minkä väriset verhot hänellä on ikkunassa? </b></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
Myös muut sisustustekstiilit käyvät: minkä värinen pöytäliina, päiväpeitto,
sisustustyynyt tms. Verhot ovat ehkä helpoin tarkistuskohde. Valitse jokin niissä
oleva väri, kun ostat mitä tahansa, mikä liittyy kotiin. Valkoinen on hyvä,
yleispätevä väri, joka käy melkein aina. Erityisesti, mikäli verhot ovat
valkoiset, osta mieluiten valkoista. Mustaa ainoastaan siinä tapauksessa, että
hänellä todellakin on mustat verhot ikkunassa. Jos vaihtoehdot ovat ”vähän
sinnepäin” tai et ole käynyt hänen luonaan, valitse mahdollisimman neutraali väri: vaaleat sävyt, luonnonvalkoinen
tms. Jos lahjan saaja on räiskyvien värien ystävä, silloin toki kannattaa
valita jotain värikästä.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>2. Millaisia värejä hän yleensä käyttää?</b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Pukeutuuko hän tummiin? Onko hänellä aina vaaleita vaatteita
päällä? Onko hänellä aina yllä jotakin vihreää tai punaista? Jos ostat jotakin,
joka puetaan päälle, valitse samantyyppisiä värejä kuin mihin hän muutenkin
pukeutuu.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 14.0pt;">Ostoksille!</span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ja sitten se lista. Valitse tästä vähintään kaksi asiaa
samaan pakettiin (jos ne ovat suht pieniä). Kolme-neljäkin on hyvä. Jos haluat
brassailla, osta pienehkö lahjalaatikko tai -kori (verhojen väri/neutraali)
tms. ja kokoa lahjat siihen. Kaupassa voidaan kietaista se sellofaaniin ja
juhla on hyvällä alulla. </div>
<br />
<ul>
<li><span style="font-family: Symbol; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;"><span style="font: 7.0pt "Times New Roman";"></span></span></span><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Kynttilät.</b>
Kaikenkokoiset käyvät. Muista verhojen väri! Jos hänen asunnossaan tuoksuu
yleensä miellyttävältä, voit olla oikein romanttinen ja ostaa
tuoksukynttilöitä. Jos hän on hajusteallergikko tai et tiedä onko hän, osta
mieluiten tuoksuttomia. Älä kuitenkaan osta säästöpakettia perustuikkuja, vaan
mieluiten jotain vähän juhlallisempaa. Vaikkapa vain yksi soma pöytäkynttilä
tai jokin pieni rasia.<br /> </li>
<li><span style="font-family: Symbol; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;"><span style="font: 7.0pt "Times New Roman";"></span></span></span><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Kynttilälyhdyt.</b>
Loistoidea kauniin kynttilän kanssa on ostaa lyhty, joka sopii sen kanssa.
Usein myydään myös settejä, joissa on molemmat, sellainen on aika varma
valinta. Muista verhojen väri, jos tarjolla on värivaihtoehtoja. Jos saaja ei
yleensä harrasta hyvin koristeellista tai kimaltavaa tyyliä, valitsisin jonkin
suht neutraalin lyhdyn. Väritön lasi ja valkoinen tai musta ovat yleensä aika
laajalti pidettyjä.<br /> </li>
<li><span style="font-family: Symbol; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;"><span style="font: 7.0pt "Times New Roman";"></span></span></span><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Ranneketjut
ja kaulakorut</b> (<u>jos saaja sellaisia yleensä käyttää</u>). Korujen ei
tarvitse olla kultasepänliikkeestä! Jos naisesi käyttää usein koruja, hän
todennäköisesti ilahtuu myös marketin koruosastolta juuri hänelle valitusta
helminauhasta. Kannattaa yrittää muistella, millaisia koruja hän käyttää;
erityisesti sitä, ovatko ne isoja vai hyvin hillittyjä. Pyri löytämään samantyyppisiä
värejä kuin hän käyttää vaatteissaan.<br /> </li>
<li><span style="font-family: Symbol; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;"><span style="font: 7.0pt "Times New Roman";"></span></span></span><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Kaulahuivit,
hansikkaat, rannekkeet</b>. Lämmittävät pikkuasusteet ovat aina romanttisia.
Muista vaateväri! Nämä pienet asusteet ovat yleensä sellaisia, että ne käyvät
kaiken kokoisille. Sukkia vain, jos lattiat ovat kylmät ja tiedät hänen
kengänkokonsa.<br /> </li>
<li><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Kalenterit,
muistikirjat ja kauniit kynät. </b>Erityisesti, jos lahjan saaja käyttää
paperisia muistiinpanovälineitä muutenkin. Tässä voit ajatella hänen tavallisia
värejään, mutta se ei ole niin tarkkaa.<br /> </li>
<li><span style="font-family: Symbol; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;"><span style="font: 7.0pt "Times New Roman";"></span></span></span><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Se
itsestään selvä: suklaa. </b>Jos nainen ei ole suorin sanoin ilmaissut
inhoavansa suklaata, se on yleensä aika varma valinta. Jos hän taas on hulluna
lakritsiin, osta toki sitä. Jos et tiedä, osta jokin rasia, jossa on erilaisia
makeisia. <br /> </li>
<li><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Muut
herkut.</b> Jos tiedät, millaisista herkuista lahjan saaja pitää, niitä
kannattaa ostaa. Kokkailusta pitävälle voi ostaa vaikka setin erikoismausteita.
Juustoharrastajalle laadukkaita juustoja ja sopivaa viiniä. Tulisesta pitävälle
voi vaikka valita erilaisia chilejä. Makeasta tykkäävälle suklaa- ja muita
herkkukeksejä tms. Vain mielikuvituksesi (ja budjetti) on rajana tässä!
Kaupoissa myydään valmiita herkkukoreja, jotka ovat käteviä peruslahjoja, jos
haluaa säästää aikaa. <br /> </li>
<li><span style="font-family: Symbol; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;"><span style="font: 7.0pt "Times New Roman";"></span></span></span><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Tee tai
kahvi. </b>Yleensä ihmiset juovat ainakin jompaakumpaa. Jos hän juo vain
vihreää tai valkoista teetä tai vaikkapa rooibosta, ei kannata ostaa mustaa
teetä. Mene kaupan kahviosastolle tai erikoiskahviliikkeeseen ja kysy, mitä he
suosittelevat. Kahviliikkeissä on yleensä myös laaja valikoima teelaatuja. Jollei
teenjuoja ole hifistelijä, teepussipaketti on ihan ok – mutta älä silti osta
sitä Rainbowta. Ihan tosi. Ei sitä halpamerkkiä.<br /> </li>
<li><span style="font-family: Symbol; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;"><span style="font: 7.0pt "Times New Roman";"></span></span></span><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Saippua.</b>
Juu-u, ihan tosi. Palasaippua, suihkusaippua, mikä vain – kunhan se on jotain
vähän erilaista, luksusta. Pikkuliikkeen luomu-yrttisaippua, tuoksuva
suihkusaippua lasipullossa, jopa kylpyvaahto, jos hänellä on kylpyamme. Yleensä
ihmisistä on mukavaa kokeilla erilaisia saippuoita, ellei heillä ole hajuste-
tms. allergiaa. Saippuaa kuluu paljon jokapäiväisessä elämässä ja kiva erikoissaippua
voi ilahduttaa joka päivä monta kertaa. Saippuaa myydään melkein kaikissa
liikkeissä, sellaisen löytäminen ei todellakaan ole vaikeaa. Valitse jokin,
jossa on nätti pakkaus. Konsultoi myyjää, jos tarvis.<br /> </li>
<li><b>Kukat.</b> Klassikko. Syystä. <i>(Ei kuitenkaan tuoksuallergisille!)</i> <br /> </li>
<li><span style="font-family: Symbol; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;"><span style="font: 7.0pt "Times New Roman";"></span></span></span><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Lahjakortit.</b>
Jos et todellakaan jaksa miettiä tai olet kaupassa viime tipassa ja sinulla on
aikaa viisi minuuttia, lahjakortti on pätevä valinta. Jos et yhtään tiedä,
millaisia kulttuuririentoja tai vapaa-ajanjuttuja lahjan saaja harrastaa, osta
lahjakortti isoon tavarataloon, josta saa kaikkea. Älä kuitenkaan
ruokamarkettiin! Toisaalta jokin erikoismyymälä, jossa myydään
kotimaista/eettistä ruokaa, teetä/kahvia, käsityötä ym., voi olla hyvä kohde.
Tue kotimaista työtä ja/tai eettistä tuotantoa; tästä voi tulla vielä
tyylipisteitäkin. </li>
</ul>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://3.bp.blogspot.com/-j2QavWmogTo/UJwg38xPzzI/AAAAAAAADaQ/lwurGoXGIjY/s1600/ID-10034935.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="http://3.bp.blogspot.com/-j2QavWmogTo/UJwg38xPzzI/AAAAAAAADaQ/lwurGoXGIjY/s400/ID-10034935.jpg" width="265" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="http://www.freedigitalphotos.net/images/Business_People_g201-Man_With_Flowers_p34935.html" target="_blank">FreeDigitalPhotos.net</a></td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div class="MsoNormal">
Kyllä. Ihan tosi, nämä olivat aika itsestään selviä lahjoja.
Siihen on kuitenkin syynsä, miksi nämä ovat kestosuosikkeja. Minusta ja monesta
muusta naisesta on ihanaa saada juuri tällaisia asioita vaikka joka juhlassa,
vuodesta toiseen. Suklaata ja kynttilöitä kuluu koko ajan, ei ole pelkoa että
niitä kertyisi kotiin liikaa. Kynttilälyhtyjähän voi teoriassa olla liikaa,
mutta itse en ole sellaista ihmettä vielä päässyt todistamaan. Saippuaa ja
asusteita käytetään koko ajan, niitä tarvitaan aina. Teet ja kahvit juodaan,
herkut syödään, aina on mukavaa löytää uusia maisteltavia.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tällaisten settien antamisessa on se hieno puoli, että kun
ajattelet läheistä naistasi ja valitset itse hänelle setin tällaisia mukavia
juttuja lahjaksi, annat itsestäsi todella sympaattisen ja fiksun kuvan – ja
herätät ihailua vielä naisen ystävissäkin. Olethan niin ajattelevainen ja ehkä
romanttinenkin.</div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<div class="MsoNormal">
Se, että löysit nämä vinkit blogista, voi jäädä meidän
salaisuudeksemme. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i>(Meidän kolmen, jos sait linkin tähän kirjoitukseen läheiseltä
naiseltasi. Ota se vinkkinä. ;))</i></div>
Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-74715273259901983982012-08-20T14:19:00.000+03:002012-08-20T14:19:51.882+03:00Huolenpitovastuu
<br />
<div class="MsoNormal">
En tiedä, miten kouluissa nykyään yritetään käytännössä
kitkeä kiusaamista, mutta tuli mieleeni eräs idea. Kertokaapa te koululaisten
vanhemmat, jos jokin tällainen on jo käytössä kouluissa tai ideassa on vikoja.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Olen ajatellut, että jokainen pieni koululainen tarvitsisi
koulussa isoveljen tai -siskon, joka katsoo välitunneilla perään ja puuttuu
asiaan, jos häntä kiusataan. Lisäksi jokaisen pitäisi oppia pitämään huolta
toisistaan ja ottamaan vastuuta toistensa pärjäämisestä. Voisikohan nämä kaksi
asiaa yhdistää? </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://3.bp.blogspot.com/-jJhaSjmzKMY/UDIbqydHVII/AAAAAAAADXQ/BqJb78sA4cw/s1600/ID-10030834.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="316" src="http://3.bp.blogspot.com/-jJhaSjmzKMY/UDIbqydHVII/AAAAAAAADXQ/BqJb78sA4cw/s320/ID-10030834.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: <a href="http://www.freedigitalphotos.net/" target="_blank">FreeDigitalPhotos.net</a></td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
Mitä jos koulussa olisi jonkinlainen systeemi, jossa
jokaiselle koululaiselle nimetään oma, alemmalla luokalla oleva ”pikkusisko/-veli”,
jota on velvollinen auttamaan ja puuttumaan asiaan, jos lasta kiusataan (huutamalla,
ilmoittamalla opettajalle)? Lukuvuoden alussa oppilasparit voisivat vähän
tutustua toisiinsa, ainakin sen verran, että tietää nimen ja luokan. Jokainenhan
puuttuu todennäköisemmin oman pienemmän kaverinsa kiusaamiseen kuin itselleen
tuntemattoman alaluokkalaisen kiusaamiseen, varsinkin, jos se on annettu hänen
vastuulleen. Jos oman oppilaan kiusaamiseen ei ole puuttunut, vaikka on nähnyt,
siitä voisi tulla puhuttelu tms.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Jokaisella, paitsi ylimmän ja alimman luokan oppilailla,
olisi tällöin sekä oma pienempi vastuuoppilas sekä ylemmällä luokalla isompi
kaveri, jolta kysyä neuvoa, jos jokin koulujuttu tuottaa hankaluuksia.
Luonnollisesti oikeat ongelmat pitäisi vanhemman oppilaan aina kertoa
opettajalle.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Luulisin, että tällainen huolenpitovastuu nimetyistä nuoremmista
koulukavereista voisi ainakin vähentää kiusaamista ja tuoda jonkinlaista
solidaarisuuttakin oppilaiden välille. Yhteistyötä ja vastuuntunnetta se
varmaankin lisäisi – samoin ymmärrystä, että pienemmistä ja heikommista täytyy
jokaisen pitää huolta.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Mitä olette mieltä?</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-14963849018816568592012-05-18T20:09:00.000+03:002012-05-18T20:10:31.768+03:00Huh huh, onpas täällä pölyistä<br />
<div class="MsoNormal">
Kuka tämän blogin tähän kuntoon on jättänyt?
Hämähäkinseittejäkin kaikkialla. Köh! Kyllä tänne on siivooja tilattu, mutta ei
näköjään ole vieläkään ehtinyt.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tämä on nyt joko sellainen <i>”vielä kerran tytöt”</i> -polkkaus,
kun tuolla Facebookin bloginostalgiatiimissä yllyttivät, tai sitten polkkaajan tädin kumminkaiman
serkun paluu. Tai sitten hento yritys vältellä siivousvaivaa keskellä
koiraeläimen megalomaanista karvanlähtöaikaa (jossa karvalautat ajelehtivat
lattioilla, vaikka joka päivä imuroisi). Ei vaan voi tietää. Ettäs tiedätte.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-0cVOWZUjoJE/T7aAIKVG0II/AAAAAAAADUI/x4gdEJbC7FE/s1600/IMG_3751.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="213" src="http://2.bp.blogspot.com/-0cVOWZUjoJE/T7aAIKVG0II/AAAAAAAADUI/x4gdEJbC7FE/s320/IMG_3751.JPG" width="320" /></a></div>
</div>
<div class="MsoNormal">
Jos ketään kiinnostaa (ja vaikka ei kiinnostaisikaan), olen
viime aikoina lähinnä vaeltanut maalaismaisemassa isokorvaisen hurtan kanssa, päivitellyt <a href="http://www.teonsana.net/" target="_blank">Teonsanaa</a> ja ohjannut
kirjoitusryhmää. Ei välttämättä tässä järjestyksessä. Elokuussa menen ohjaamaan lasten ja nuorten
kirjoituskesäleiriä, mutta muuten ohjaan vähän erilaista kirjoitusryhmää, jossa
kirjoitetaan oman elämän asioista, arvostelematta ja luokittelematta.
Kirjoittajat ovat ihmisiä, joita säännöllinen kirjoittaminen auttaa pääsemään
elämässä eteenpäin. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Olen siitä aika innoissani, ja niin ovat kirjoittajat
itsekin. He ovat aikas ihania tyyppejä. Monet eivät ole aiemmin harrastaneet lainkaan
kirjoittamista, mutta kun he tulevat pöydän ääreen, on kuin he odottaisivat
vain lähtölaukausta. Ja minä sanon: olkaa hyvät! Kynät alkavat rapista
paperilla, muistot tulvivat riveille, ja tunteet. Lukiessa nauretaan, itketään.
Jokainen haluaa kertoa, vaikkei ole pakko. Jokainen haluaa tulla kuulluksi, ja
tuleekin. Miten kauniita maailmoja heistä kaikista paljastuu. Ja miten
surullisia – niin, niitäkin. Mutta päivän lopussa, kun noustaan, hymyillään.
Tämä on tärkeää, olennaista. Minulle, ja heille. Riveiltä paljastuu uusia
ajatuksia, ideoita, voimia. Elämät kääntyvät kuin laivat.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
(Tämän yksityiskohtaisemmin en oikein voi ryhmästä kertoa,
mutta jos idea kiinnostaa, lisää saa kysyä. Profiilisivulta löytyy meiliosoite,
josta minut tavoittaa, edelleen) </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Täällä minä vielä siis häslään, kaikenlaista kirjoittamiseen
liittyvää. Ufot eivät ole napanneet minua (tai sitten ovat, mutta olen
valmiiksi niin omituinen, ettei sitä edes huomaa). Olen vapaa-aikani luuhannut
lähinnä tuolla Naamaston puolella, niin kuin melkein kaikki muutkin vanhat
bloggaajat. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Pitäisiköhän pudistella pölyt tästäkin bloginrohjakkeesta ja
ryhtyä päivittelemään useammin? Esim. kerran vuodessa, parhaana kaksi? Sanokaas
se.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-67407279303553291842010-09-09T21:03:00.007+03:002010-09-09T21:55:17.563+03:00Salainen tieViime aikoina olen ajatellut paljon salaisia teitä ja käytäviä. <a href="http://pasiilmarijaaskelainen.wordpress.com/">P.I.J.</a> julisti blogissaan <a href="http://pasiilmarijaaskelainen.wordpress.com/2010/08/23/lukijakilpailu-voita-romaani-harjukaupungin-salakaytavat-omistuskirjoituksella/">kilpailun </a>ja kysyi, millaisen salakäytävän haluaisin löytää. Aloin ajatella salaisia teitä. Ne ovat minulle sama asia: kaksi erimuotoista reittiä samaan paikkaan. Tajusin, että juuri sitä olen etsinyt – ja etsin vastakin. Ehkä sitä ei voi koskaan löytää. En saanut mietinnöistäni palkinnoksi kirjaa, mutta tässä kuitenkin tarina. Tarina on totta, jos ylipäänsä mikään on. Ehkä.<br /><br />Kun kuljen koiran kanssa yöllä tuttua tietäni peltojen keskellä, näen yhtäkkiä jotakin, jota en ole ennen huomannut: tien, kaukana pellon toisella puolen, metsässä. En olisi muuten huomannut sitä, mutta se on valaistu, niin kuin yleiset tiet ovat. Ongelmana on vain se, että siellä ei ole mitään. Mitään risteystä ei ole, josta tie kääntyisi siihen suuntaan, metsien keskelle. Olen kulkenut näitä teitä ristiin rastiin joka päivä kuukausien ajan. Mitään sellaista tietä ei löydy kartasta; kartassa siinä on vain suuri yhtenäinen metsäalue. Ja kuitenkin, minä näen siellä taloja, ne häämöttävät puiden välissä. Öisin, kun on sumua, siellä haukkuu koira, kuin hätäänsä, ja yhtäkkiä jokin puhkeaa ulvomaan. Ääni kohoaa kunnes kuulostaa miltei inhimilliseltä – ja loppuu. Pimeässä metsässä on valoja, talojen tai jonkin muun. <div><div><div><img src="http://1.bp.blogspot.com/_zGLopRSDzy0/TIkqoMSJvdI/AAAAAAAAAk8/jTE9hT8d7Xw/s320/Kotiseutu+(36).JPG" style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 320px; height: 240px;" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5514986088672378322" /></div><div>Olen etsinyt järveä, joka näkyy kartassa, mutta jota ei ole. Siinä, missä kartassa on järvi, on vain peltoa ja metsää. Olen luullut, että järvet eivät yleensä häviä; ne eivät ole kovin hyviä piiloutumaan.<br /><br />Näillä seuduin se on lähempänä kuin muualla. Outous. Kaikki tämä metsä ympärillä tuntuu kuiskivan ajatuksia, uteliaisuutta siitä, mitä saattaisi löytää, jos poikkeaisi hiukan polulta. Ja joka yö koira luulee jonkin seuraavan meitä.<br /><div><br /></div><div>Lähistöllä metsän reunassa on unohtunut talo, josta asukas puuttuu. Talo kutsuu minua kylään aina kun ohitan sen: rikkonaisessa ikkunassa liehuu punainen verho, ovi on raollaan. Kuisti on parempina aikoina ollut ihana: sieltä voi katsella suoraan metsään. Nyt maalit rapisevat seinistä, ikkunat ovat rikki ja taloa käyttää ilmeisesti nuorisoporukka tai ryyppyremmi. Kerran uskaltauduin kurkistamaan sisälle; ketään ei tuntunut olevan lähistöllä. Oli kuin asukas olisi vain lähtenyt käymään jossakin, jättänyt palaamatta. Eteisen naulakossa roikkui vaatteita, kumisaappaat seisoivat hattuhyllyn alla. Vintille vievässä portaikossa roikkui seinillä pusseja ja tavaroita. Keittiössä astiakaappi oli täynnä astioita, aterimet sievästi laatikoissaan. Huonekaluja ei ollut kovin paljon, mutta näytti siltä kuin niitä ei olisi ollutkaan juuri enempää. Taloon tunkeutuneet vieraat olivat sotkeneet, eivät välittäneet siitä, että talo oli koti. Lasinsirpaleita, roskaa, jätöksiä. Silti kaiken alla ihmeellinen koskemattomuus: henkarissa roikkuva mekko, kattilat alakaapissa pinottuina sisäkkäin. Paperinen vaatepussi lojui sohvalla kuin odottaen noutamista.</div><div><br /></div><div><img src="http://4.bp.blogspot.com/_zGLopRSDzy0/TIknvo7GXXI/AAAAAAAAAk0/PGRd-yBdhtg/s200/31032010(013).jpg" style="float:right; margin:0 0 10px 10px;cursor:pointer; cursor:hand;width: 200px; height: 150px;" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5514982918084517234" /><div>Mitä kauemmin asukkaan lähdöstä on, sitä enemmän vieraat ovat sotkeneet: viime kerralla näin, että joku oli heitellyt sekalaista tavaraa ulos puutarhaan, repinyt lintulaudankin alas. Mekko oli heitetty kuistille ja tallottu likaiseksi. Sydäntäni kivisti, kun nostin mekon kuistin penkille ja lähdin, uskaltamatta katsoa enää sisään.<br /><br />Yhtäkkiä huomaan, että minä haluan sen talon. Haluan istua kuistilla ja katsoa metsään. Haluan säilyttää edellisen asukkaan muiston, ja istua sen kanssa keittiössä, vaiti. Haluan tietää, kuka hän oli, mitä hänelle tapahtui. Onko hän vanhainkodissa vai hautuumaalla? Kadonnut metsään – tai salaiselle tielle? Sille, jonka minä olen aina halunnut löytää.</div><div><br />Teoriani mukaan salainen tie näyttää risteyksessä miltä tahansa tieltä – yhdeltä niistä sadoista teistä, jotka kääntyvät jonnekin, minne en ole nyt menossa. Kuljen suoraan, ei minulla ole aikaa suhata pitkin poikin pelkkää uteliaisuuttani. Aika on rahaa ja bensa kallista. Olen ohittanut sen kymmeniä kertoja, enkä koskaan ajattele sitä – miksipä ajattelisinkaan. Mikä lie pikkutie. Risteyksessä saattaa olla tienviitta, mutta en koskaan huomaa katsoa sitä tai se on jotenkin epämääräinen; vaikka juuri katsoin, en enää muista mitä siinä luki. Ehkä siinä on vain numero. Niitä teitä on täällä paljon, eikä niitä löydy kartoista.</div><div><br /></div><img src="http://2.bp.blogspot.com/_zGLopRSDzy0/TIkmRZQhpUI/AAAAAAAAAks/nHjc74awOfo/s320/Kuljun+maisemia+(55).JPG" style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 320px; height: 240px;" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5514981298971714882" /><div>Oletamme, että ne vievät jonkin talon luo, järven rantaan, jotakin sellaista.</div><div><br />Tämä tie vie sinne, missä mysteerit asuvat. Siellä ovat parittomat sukat, järjettömiin kadonneet ihmiset ja lemmikit, pudonneet avaimet. Siellä saan tietää, kuka asui autiossa talossa ja miksi hän lähti eikä koskaan palannut. Minne hän meni? Kuka tästä kaikesta on vastuussa? Saan kuulla, mitä kaikki todella ajattelevat, ja mitä minusta olisi voinut tulla, jos – ja miksi ihmiset ovat hirviöitä toisilleen? Kuka on se tyyppi, joka kylvää tienvierille parittomia kenkiä ja vanhoja sohvia? Kenen salaisuuksia on piilotettu mummolan vintille? Mitä eläimet sanovat, kun ne puhuvat meille? Olenko tarpeeksi hyvä? Miksi onnettomuuksia tapahtuu ja kuka sen aloitti?<br /><br /></div><div>Siellä on vastaus, millaista on pilvimassaan yhtäkkiä auenneen aukon toisella puolen, ja mitä on unissani asumani talon kaikissa loputtomissa huoneissa. Aika ei lopu kesken, saan vihdoinkin niin kauan kuin tarvitsen. Mutta kaikella tiedolla on hintansa. Minusta tulee yksi kadonneista, en pääse takaisin kertomaan.<br /><br />(Jos epäilet astuneesi sille tielle, käänny äkkiä takaisin, jos vielä haluat palata; kun olet ohittanut mutkan ja näet toiselle puolen, on myöhäistä.)<br /><br />Siellä on metsän keskellä oleva kylä, jonka näen öisin peltojen yli, mutta jonne en pääse. Ehkä hekin katselevat tänne pimeässä ja miettivät, onko täällä jotenkin paremmin. Ovatko meidän talomme ja kuistimme heille salaperäisiä? Päällepäin kaikki näyttää varsin tavanomaiselta, mutta tarkemmin tutkiessa paljastuu, että kaikki on jollakin hienoisella tavalla täysin erilaista: kuin kanava, joka on viritetty hieman eri taajuudelle. Välillä viereiseltä kanavalta kuuluu räsähdyksiä, puheenpätkiä, mutta kunnolla voi kuunnella vain yhtä: siihen on sopeuduttava. Kylän vieressä on toinen kylä, maailman kyljessä toinen maailma – eikä ole tietä ylittää etäisyyttä, kulkea yhdestä toiseen. Vain linnut voivat tehdä sen – mutta me emme puhu niiden kieltä.<br /></div></div></div></div></div>Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-60441857019230662192009-10-15T14:45:00.001+03:002009-10-15T14:56:31.708+03:00Tampereen Runoviikko ry perustettu – Tampere täyttyy runoudesta jo ensi kesänäLEHDISTÖTIEDOTE – vapaa julkaistavaksi<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Tampereen Runoviikko ry perustettu – Tampere täyttyy runoudesta jo ensi kesänä</span><br /><br />Edustava joukko tamperelaisia kirjallisuuden ja kulttuurin toimijoita on perustanut Tampereen Runoviikko ry:n. Perustava kokous pidettiin Tampere-talossa 23.9.2009, jolloin yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin päätoimittaja <span style="font-weight: bold;">Ritva Hokka-Ahti</span>. Yhdistys toimii hallinnoivana tahona ensi kesänä 7.–13.6.2010 järjestettävälle Runokaupunki-festivaalille. Runokaupunki täyttää Tampereella viikon ajaksi niin vakiintuneet tapahtumapaikat kuin erilaiset urbaanit kesannotkin erilaisilla runouteen liittyvillä tapahtumilla.<br /><br />Runokaupunki-ajatuksen isät ovat runoilija <span style="font-weight: bold;">Risto Ahti</span> ja Runojen kannatusyhdistyksen puheenjohtaja <span style="font-weight: bold;">Erkki Kiviniemi</span>. Ahti on puhunut ideastaan, koko Tampereen kaupungin valtaavasta runojuhlasta, jo pitkään. Erkki Kiviniemi tarttui toimeen Annikin Runofestivaalin viime vuosien hyvän yleisömenestyksen innoittamana: Tampereelta ja Suomesta löytyy yleisöä runoudelle – paljon!<br /><br />”Tampereelta on yksinkertaisesti puuttunut suurelle yleisölle suunnattu pitkäkestoinen ja koko kaupungin laajuinen runoustapahtuma. Tampereen asema suomalaisen runouden suurkaupunkina suorastaan vaatii sitä", Erkki Kiviniemi painottaa. "Täällä on lukuisia runotapahtumia ympäri vuoden ja ympäri kaupunkia. Todella hyvää työtä on tehty. Nyt runotoimijoilla on mahdollisuus yhdistää voimansa Runokaupungin sateenvarjon alle, ja siten vahvistaa myös omaa toimintaansa. Runokaupungista ollaan alusta asti tekemässä valtakunnallista ja myös kansainvälistä kirjallisuusfestivaalia."<br /><br />”Olemme tekemässä tapahtumakokonaisuutta jossa on kynnys matalalla ja taivas kattona”, Tampereen Runoviikko ry:n puheenjohtaja Ritva Hokka-Ahti kuvailee. ”Runous kuuluu kaikille, ja siksi haluamme tarjota runo-ohjelmaa, joka kokoaa yhteen kaikenlaisia ihmisiä lapsista ja nuorista ikä-ihmisiin. Eikä vain yleisöksi vaan aktiivisesti itse osallistumaan tapahtumien ideointiin ja tekemiseen. Jos omia ideoita ei heti tule mieleen, niin olemme perustamassa ideapankkia, josta voi vapaasti varastaa hyviä tapahtumaideoita”, Hokka-Ahti kertoo. ”Odotamme jännityksellä, kuka ottaa omakseen vaikkapa runopuhelimen tai runopiknikin järjestämisen.”<br /><br />Tampereen Runoviikko ry toivottaa tervetulleeksi Runokaupunkiin kaikki tahot, jotka haluavat järjestää erilaisia runouteen liittyviä tapahtumia Tampereella 7.–13.6.2010. Runokaupunki-festivaali kokoaa yhteen, koordinoi ja tiedottaa tapahtuman sateenvarjon alla järjestettävistä tapahtumista. Näin pienemmätkin runotapahtumat voivat saada osakseen tavallista suuremman huomion ja yleisön.<br /><br />Myös muut kuin leimallisesti kirjallisuuden toimijat ovat tervetulleita. Festivaalin ideointiin toivotaan mukaan mm. teatterin, musiikin, tanssin, elokuvan ja kuvataiteen tekijöitä.<br /><br />Runokaupunki-hankkeessa ovat tässä vaiheessa mukana mm. <a href="http://www.annikinkatu.net/">Annikin Runofestivaali</a>, <a href="http://elavakirjallisuus.blogspot.com/">Elävän kirjallisuuden yhdistys</a>, Pirkanmaan lausujat, <a href="http://www.pirkkalaiskirjailijat.net/">Pirkkalaiskirjailijat</a>, <a href="http://www.runokauppa.net/">Runokauppa Kattila</a>, <a href="http://www.tampere.fi/kirjasto/">Tampereen kaupunginkirjast</a><a href="http://www.tampere.fi/kirjasto/">o</a>, <a href="http://www.tampere.fi/kulttuurijamuseot.html">Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut</a>, <a href="http://www.tampere-talo.fi/">Tampere-talo</a>, <a href="http://www.viitapiiri.net/">Viitapiiri</a> ja <a href="http://www.sanatampere.net/">Yöstäjä</a>.<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Yhteystiedot:</span><br />Ritva Hokka-Ahti, <span style="font-style: italic;"><br />Tampereen Runoviikko ry:n puheenjohtaja</span><br />050 5426 752<br />Ritva.Hokka-Ahti(at)tampere.fiMinna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-64480181766709933022009-07-05T16:28:00.002+03:002009-07-05T17:04:07.086+03:00Runopihaan huomenna!Tamperelainen kirjoittajayhdistys <a href="http://viitapiiri.net/mika_on_viitapiiri.html">Viitapiiri ry</a> järjestää jälleen jokakesäisen Runopiha-tapahtumansa Tampereen <a href="http://www.tallipiha.fi/">Tallipihalla</a> (<a href="http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=Kuninkaankatu+4,+Tampere&sll=62.714462,27.597656&sspn=7.792613,29.794922&ie=UTF8&ll=61.504519,23.755231&spn=0.007903,0.029097&z=15&iwloc=A">Kuninkaankatu 4</a>). Runopiha on perinteiseen tapaan Eino Leinon päivänä <span style="font-weight: bold;">6.7. kello 18–21</span>.<br /><br />Yleisölle ilmaisessa runotapahtumassa esiintyvät <a href="http://www.lukukeskus.fi/lehdet/kiiltomato_net/olli_sinivaara.html">Olli Sinivaara</a>, jolle myönnettiin Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinto hänen toisesta runokokoelmastaan <span style="font-style: italic;">Palava maa</span>, tuore Pirkanmaan kirjoituskilpailu -voittaja <a href="http://www.tampere.fi/kirjasto/tiedotus/pkk2009.htm">Satu Lepistö</a>, esikoisrunoilija <a href="http://www.lukukeskus.fi/lehdet/kiiltomato_net/joona_kivirinta.html">Joona Kivirinta</a>, monipuolinen ja palkittu runoilija-prosaisti <a href="http://www.lukukeskus.fi/lehdet/kiiltomato_net/vilja_tuulia_huotarinen.html">Vilja-Tuulia Huotarinen</a>, useita teoksia julkaissut <a href="http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjailijat_kirjailijaesittely.asp&recID=203">Tuija Välipakka</a>, monissa runolehdissä tekstejään julki saanut <a href="http://agitcirk.com/esittely/juha-rautio/">Juha Rautio</a>, hallitseva Poetry Slamin eli lavarunouden suomenmestari <a href="http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=11/2008&id=bf0d93d">Kari Raineranta</a> sekä runoimprovisaatioryhmä <a href="http://viitapiiri.net/muuntaja.html">Muuntaja</a>. Illan musiikkiosuudesta vastaa loistava <a href="http://www.myspace.com/iidaumpikuja">Iida Umpikuja</a>. Myös sanataidekoululaiset esiintyvät illan aikana.<br /><br />Illan päättää <span style="font-weight: bold;">open stage</span> -osuus, jossa yleisön sanataiturit saavat nousta lavalle esittämään omia runojaan.<br /><br />Tänä vuonna Runopihan teemana on <span style="font-weight: bold;">Kivi on rock!</span> Aleksis Kivi saattaa kurkistella illan runoesityksissä ja niiden lomassa. Viitapiiri julistaa myös kaikille avoimen <span style="font-style: italic; font-weight: bold;">Aleksis Kivi -kaksoisolentokilpailun</span>. Kivenkovista kloonikokelaista valitaan huutoäänestyksellä voittaja, joka palkitaan upealla Viitapiirin runollis-proosallisella ikikalenterilla. Kalentereita on myös myynnissä Runopihassa.<br /><br />Tuttuun tapaan myös Runotiski päivystää Pihassa. Viitapiiriläisiltä saa käydä tilaamassa uniikin runon itselleen tai jollekulle toiselle edullisesti yhdellä eurolla.<br /><br />Runopihan hienosta esiintyjäkaartista moni kuuluu kirjoittajayhdistys Viitapiiriin. Yhdistyksen jäsenet ovat kirjoittajakoulu <a href="http://www.tampere.fi/top/kurssit_taide_2.php">Viita-akatemian</a> entisiä ja nykyisiä opiskelijoita ja opettajia. Lasten ja nuorten sanataidekoulu on sekin osa Viita-akatemiaa, sen junioriryhmä, josta osa on siirtynyt tai siirtyy myöhemmin opiskelemaan aikuisille suunnattuun kolmivuotiseen kirjoittajakouluun.<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://photos-g.ak.fbcdn.net/photos-ak-snc1/v2737/58/92/737468588/n737468588_1803110_319509.jpg"><img style="margin: 0px auto 10px; display: block; text-align: center; cursor: pointer; width: 604px; height: 432px;" src="http://photos-g.ak.fbcdn.net/photos-ak-snc1/v2737/58/92/737468588/n737468588_1803110_319509.jpg" alt="" border="0" /></a><span style="font-size:78%;">Kuva (c) MA</span><br /><br />Runoimprovisaatioryhmä Muuntaja vuoden 2008 Runopihassa. Tapahtuma ja lisää kuvia aiemmista Runopihoista <a href="http://www.facebook.com/event.php?eid=74275602309">Facebookissa</a>.<br /><br />Tervetuloa mukaan nauttimaan kesälämpimästä tunnelmasta ja pirskahtelevista säkeistä!Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-2689170702325026872009-04-26T16:32:00.005+03:002009-04-26T18:23:46.956+03:00Tyhmälaatikon rahoitus ihmemaassa<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://commons.wikimedia.org/wiki/File:OTVbelweder-front.jpg"><img style="margin: 0pt 0pt 10px 10px; float: right; cursor: pointer; width: 315px; height: 263px;" src="http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f6/OTVbelweder-front.jpg" alt="" border="0" /></a><br />Facebook-kuomat lienevät jo tuttuja tämänkin mielipiteeni kanssa, mutta sanottakoon täälläkin.<br /><br />Ensinnäkin haluaisin tietää: kenen tai keiden ääliöiden keksintöä on, että <span style="font-weight: bold;">laite nimeltä televisio</span> on valtion siunaama kotijumalamme, jota meidän kaikkien on pakko palvella?<br /><br />Toisekseen: Allekirjoittakaa <a href="http://www.adressit.com/eimediamaksua">tämä</a> (tai jokin <a href="http://www.adressit.com/mediamaksu">vastaava</a>) adressi.<br /><br />Edelleenkään en keksi yhtään hyvää syytä, miksi minun pitäisi maksaa tuotteesta, jota en ole tilannut enkä ottanut vastaan.*<br /><br />Vähän sama juttu kuin alkaisin laskuttaa kaikkia suomalaisia siitä, että heillä on mahdollisuus lukea <span style="font-weight: bold;">minun blogiani</span>, koska tämä on <span style="font-style: italic;">julkisena</span> internetissä. Koskee myös kaikkia, joilla ei ole edes tietokonetta, saati nettiä. Eikö olekin loistava liikeidea?<br /><br />Maksaisitko sinä?<br /><br />Samalla periaatteellahan toimii <a href="http://yle.fi/">YLE</a>, vieläpä valtion siunauksella.<br /><br /><br /><span style="font-size:130%;"><span style="font-weight: bold;">Having said that</span></span><br /><br />Koska, kuitenkin, kannatan <span style="font-size:85%;">(edes periaatteessa)</span> puolueetonta julkista tiedonvälitystä<span style="font-size:100%;"> </span><span style="font-size:100%;">ja epäkaupallisen kulttuurin (kuten kirjallisuuden) saatavuutta, esimerkiksi</span> <a href="http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/jaatteenmaki-yle-maksu-hylattava/141171">valtion budjettirahoitus</a> olisi minusta ihan hyvä kompromissiratkaisu.<br /><br />Vaikkakin, jos YLEn toiminta maksettaisiin verovaroilla, siinä tapauksessa odotan toiminnalta huomattavasti parannettua <a href="http://blogit.tietokone.fi/ossi/2009/04/450-miljoonan-euron-yle-vero/">järjenkäyttöä ja kustannustehokkuutta</a>. Se tarkoittaa raakaa sisällön karsimista ja rakenteiden yksinkertaistamista. Ensimmäisenä saa lähteä kaikki, minkä kaupalliset kanavat tekevät jo, ja vieläpä paljon paremmin. Minä en maksa veroja kustantaakseni saippuasarjoja YLEn kanaville.<br /><br />Pidän selviönä myös, että lähetyksiä voi siinä tapauksessa myös vastaanottaa tasapuolisesti kaikenlaisilla laitteilla, kuten esim. internetissä ja kännykällä.<br /><span style="font-size:85%;"><br /><br /><span style="font-style: italic;">*Ei, minulla ei ole televisiota -- eikä tule.</span></span>Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-3659971360868876942009-04-04T04:57:00.010+03:002009-04-04T13:03:51.836+03:00Nyt turvat kiinni siellä pohjan perukoillaOlen aina suhtautunut <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdistyneiden_kansakuntien_ihmisoikeusneuvosto">YK:n ihmisoikeusneuvoston</a> sanaan vähän niin kuin yhdysvaltalaiset <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/United_States_Constitution">Constitutioniinsa</a> tai, sanotaan nyt vaikka uskonnolliset fundamentalistit <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Raamattu">pyhiin</a> <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Koraani">kirjoihinsa</a>. Mahdollisesti olen hyväuskoinen hölmö, mutta olen silti kuvitellut, että tässä maailmassa on vielä jotakin sellaista, johon tällainen agnostikkokin voi vilpittömästi uskoa – jotakin, joka ei sorra ketään vaan päin vastoin puolustaa kaikkien ihmisten oikeuksia väriin, uskontoon (tai uskonnottomuuteen), sukupuoleen, ikään jne. katsomatta.<br /><br />Luettuani <a href="http://piraattiliitto.org/uutiset/2009/03/ykn-ihmisoikeusneuvosto-teki-uskontojen-kritisoimisesta-ihmisoikeusrikkomuksen">tämän uutisen</a> voitte siis ehkä kuvitella, että fiilis oli vähän sama kuin jollakulla, jota luotettu läheinen on juuri tempaissut turpaan. Ensiksi pidin sitä jonain aprillipilana tyyliin <span style="font-style: italic;">Italian spagettipuut</span>, mutta luettuani Reutersin uutisen <a href="http://www.reuters.com/article/worldNews/idUSTRE52P60220090326?rpc=64"><span style="font-style: italic;">U.N. body adopts resolution on religious defamation</span></a> (<span style="font-size:85%;">suom.</span>*: <span style="font-style: italic;">YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi päätöslauselman uskontojen halventamisesta</span> – <span style="font-size:85%;">julk. 26.3.</span>) oli pakko uskoa, että en näe harhoja.<br /><br />Ihmisoikeusneuvosto on todellakin äänestänyt uskontojen "halventamisen" (jollaiseksi helposti voidaan mieltää myös uskontokritiikki) <span style="font-weight: bold;">ihmisoikeusrikokseksi </span>ja kehottaa kaikkia YK-maita lainsäädännössään <span style="font-weight: bold;">kieltämään </span>sen. Pakistanin ja muslimimaiden lobbaamassa päätöksessä mainittiin oikein erikseen islam, sikäli mikäli se ketään kiinnostaa.<br /><br /><br /><span style="font-weight: bold;">Julkisia kannanottoja</span><br /><br />Pikainen tiivistelmä neuvostossa äänestäneistä, lainaus <a href="http://piraattiliitto.org/uutiset/2009/03/ykn-ihmisoikeusneuvosto-teki-uskontojen-kritisoimisesta-ihmisoikeusrikkomuksen">Piraattiliitto</a>-sivulta (<span style="font-size:85%;">btw kaverit, olisitteko voineet keksiä sivustollenne vielä nörtimmän tittelin, jotta kukaan ei vahingossakaan ottaisi teitä vakavasti?</span>):<br /><span style="font-style: italic;"></span><blockquote><span style="font-style: italic;">"13 maata ihmisoikeusneuvostossa istuvasta 47:stä maasta pidättäytyi äänestämästä. Päätöksen puolesta äänestivät muslimimaiden rinnalla Valko-Venäjä ja Venezuela; sitä puolestaan vastustivat Kanada, kaikki EU-maat, Sveitsi, Ukraina ja Chile. "</span></blockquote><br />Lainaus Reutersin <a href="http://www.reuters.com/article/worldNews/idUSTRE52P60220090326?rpc=64">uutisesta</a>:<br /><span style="font-style: italic;"></span><blockquote><span style="font-style: italic;">"It is individuals who have rights, not religions," Ottawa's representative told the body. "Canada believes that to extend (the notion of) defamation beyond its proper scope would jeopardize the fundamental right to freedom of expression, which includes freedom of expression on religious subjects."</span></blockquote><span style="font-size:85%;">Suomeksi*:</span><br /><blockquote>"Yksilöillä on oikeuksia, ei uskonnoilla," Ottawan edustaja kertoi ryhmälle. "Kanada uskoo, että herjaamisen (käsitteen) laajentaminen yli sen tavanomaisen laajuuden vaarantaisi perusoikeuden ilmaisunvapauteen, joka sisältää myös ilmaisunvapauden uskonnollisissa aiheissa."</blockquote>Toinen lainaus <a href="http://www.reuters.com/article/worldNews/idUSTRE52P60220090326?rpc=64">Reutersilta</a>:<br /><span style="font-style: italic;"></span><blockquote><span style="font-style: italic;">Earlier this week, 180 secular, religious and media groups from around the world urged diplomats to reject the resolution which they said "may be used in certain countries to silence and intimidate human rights activists, religious dissenters and other independent voices" and ultimately restrict freedoms.</span></blockquote><span style="font-size:85%;">Eli*:</span><br /><blockquote>Aiemmin tällä viikolla 180 maallista, uskonnollista ja <a href="http://www.rsf.org/article.php3?id_article=30694">mediaryhmää</a> <a href="http://www.wan-press.org/article18082.html">ympäri maailman</a> kehottivat diplomaatteja hylkäämään päätöksen, josta he sanoivat, että sitä "voidaan käyttää tietyissä maissa hiljentämään ja uhkaamaan ihmisoikeusaktivisteja, eriuskoisia ja muita riippumattomia ääniä" ja lopulta rajoittamaan vapauksia.</blockquote><span style="font-style: italic;">(</span><span style="font-weight: bold; font-style: italic;">*</span><span style="font-style: italic;font-size:85%;" >Suomennukset minun pikaisesti väsäämiäni, pahoittelen mahdollista laaduttomuutta.</span><span style="font-style: italic;">)</span><br /><br /><br /><span style="font-weight: bold;">Suomi, sananvapauden puolustaja </span><br /><br />Suomessahan asia on saavuttanut valtavan mediahuomion: siitä on tähän mennessä uutisoinut mm. <a href="http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/yk-uskontojen-herjaaminen-on-ihmisoikeusrikkomus">Suomen Kuvalehti</a> valtavalla 8 rivin tiivistelmällään, uskonnollinen <a href="http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=8330&Itemid=38">Kotimaa</a> ja... niin, siinä se sitten olikin.<br /><br />Viime päivinä olen oikein urakalla ihmetellyt, kuinka suomalaiselta medialta on ilmeisesti mennyt täysin ohi, että YK:n ihmisoikeusneuvostossa näyttää olevan meneillään hullut päivät. Luulisi, että vähintäänkin jokin <span style="font-style: italic;">iltavässykkä</span>-lehti olisi tästäkin repäissyt näyttävät lööpit Vanhasen parisuhdesotkujen rinnalle. Veikkaan, että muutama lehti olisi sillä myyty, ehkä.<br /><br /><a href="http://paavo.vuodatus.net/blog/1887699">Pari</a> <a href="http://janiksenselka.wordpress.com/2009/03/30/hassunhauska-maailma-ykn-ihmisoikeusneuvosto-menetti-arvovaltansa/">kirjailijaa</a> on sentään pysynyt valveilla ja tiedottanut kanssakansalaisilleen asiasta – lisäksi muutama <a href="http://taustavaikuttaja.blogspot.com/2009/04/taallahan-kay-ihan-kauhea-kalske.html">blogi</a> ja <a href="http://www.tiede.fi/keskustelut/historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/yk-n-paatos-uskonnon-kritisoiminen-on-ihmisoikeusrikkomus-t38341.html">keskustelupalsta</a> on yrittänyt saada aiheesta aikaiseksi pientä keskustelua. Mediassa asiasta ollaan kuitenkin oltu hyvin hiljaa.<br /><br />En voi kuin ihmetellä. Ei tässä maassa ole mahdollista saada aikaiseksi minkäänlaista julkista keskustelua päätöksen vaikutuksista sananvapauteen (saati YK:n ihmisoikeusneuvoston uskottavuuteen), kun koko asiasta tiedottaa Suomessa hihhuliryhmä, jokunen keskustelupalsta ja pari hassua bloggaajaa.<br /><br />Olen yleensä pitänyt <a href="http://yle.fi/uutiset/">YLEä</a> tämän maan asiallisimpana ja puolueettomimpana uutislähteenä. Se, että <a href="http://www.stt.fi/fi/">STT</a>:n lisäksi myös YLEssä näköjään nukutaan tämän yli, on minusta hyvinkin huolestuttavaa. Eikö journalisteja enää nykyään kiinnosta sananvapaus?<br /><br /><br /><span style="font-weight: bold;">Mut hei enivei, mitä se meihin kuuluu?</span><br /><br />Ihan asian havainnollistamiseksi heitän pienen spekuloivan juonitiivistelmän siitä, miten tuolla <span style="font-style: italic;">hemmetinkaukana </span>tehdyt linjaukset voivat (yllättäen) ilmaantua meidänkin kotirappusillemme tulevaisuudessa. Huomatkaa, että tämä on <span style="font-size:85%;">(tällä hetkellä)</span> vain fiktiota:<br /><br /><blockquote>Suomessa säädetään ihmisoikeusneuvoston käskystä ja Lex Nokia- ja estolistahuumassa laki, jossa kielletään uskontojen halventaminen, koska onhan se nyt <span style="font-style: italic;">hyihyi </span>ja kyllähän valtion pitää ennakkovalvoa, että kansalaiset eivät ole tuhmia toisilleen. Meillähän on jo niin hyviä kokemuksia valtion uudesta <a href="http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2009-03-30.html">lainsäädäntömentaliteetista</a>.<br /><br />Halventamiseksi katsotaan mm. kriittinen julkinen keskustelu kulttuureista, joissa uskonto määrittelee toimintaa enemmän kuin maallinen laki.<br /><br />Halventamiseksi katsotaan myös uskontoa rumasti ja epäystävällisesti kritisoivat kirjat, kuten Hannu Salaman <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Juhannustanssit_%28romaani%29">Juhannustanssit</a> sekä tietty vanha kunnon <a href="http://www.lausti.com/articles/literature/rushdie.html">Saatanalliset säkeet</a>: niiden ja muiden vastaavien jäljellä olevat kappaleet kerätään kaupoista, kirjastoista ja antikvariaateista ja – niin ollaan jälleen lämmittävien kirjarovioiden äärellä.<br /><br />Mitään uskontoa käsitteleviä kirjoja, dokumentteja yms. ei tietenkään voida enää julkaista – linnaahan siitä tulisi. Ollaan kaikki vain ihan hiljaa, jookosta joo, niin ei tule vaikeuksia. Yhtäkkiä joku valopää huomaa <span style="font-size:85%;">(sanoa ääneen)</span>, että meidän Raamatussa muuten halvennetaan niitä toisia uskontoja, ja niiden toistenkin pyhissä kirjoissa mollataan inhottavasti mm. kristinuskoa. Ja voilá! </blockquote><br />Jokainen voi keskuudessaan miettiä, mitkä ovat ne pari eri reagointitapaa, joilla voidaan tuosta sitten jatkaa.<br /><br />Sitä odotellessa, terveisiä vaan Kanadaan: Packing my books already. See you there!<br />_Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-32110168240339927392009-03-20T23:04:00.005+02:002009-03-20T23:53:41.843+02:00Surullinen kevätjäätelötarinaKävin tänään <a href="http://www.sokos.fi/">Sokoksen</a> kahvilassa <a href="http://www.spiceice.fi/">Spice Ice</a> -jäätelöllä, ja totesin, että myyjällä ei tainnut olla ihan kaikkein huomiokykyisin päivänsä.<br /><br />Tilasin häneltä suklaapehmiksen (kaikkien aikojen suosikkijäätelöni) ja siihen päälle lakritsikastikkeen -- halusin testata, olisiko sekoitus hyvä.<br /><br />No, myyjä kääntyi konetta kohti ja alkoi tursottaa, ja huomasi yhtäkkiä, että olikin laittamassa tuuttiin nougatpehmistä (tai jotain vastaavaa). Minä en nähnyt mitä kyseisessä suuttimessa luki. No, myyjä sitten tyynesti avasi koneen yläkannen ja tipautti valmiiksi tursotetun jäätelöklöntin takaisin koneeseen ja siirtyi seuraavalle koneelle. Ja tursotti suklaapehmiksen samaan tuuttiin, josta oli juuri tipauttanut toisen jäätelön pois. Tuuttiin tarttuneena oli vielä sattumoisin aikamoinen kasa edellistä jäätelöä. Katsoin sitä hiukan ihmeissäni ja kiitin mielessäni onneani, etten ole sattumoisin millekään ruoka-aineelle allerginen. Olisin kyllä luullut, että kuuluisi asiaan laittaa jäätelö puhtaaseen tuuttiin -- huomatkaa, että myyjä ei edes kysynyt minulta, satuinko olemaan allerginen, tai inhosinko kyseistä jäätelömakua tai ylipäänsä, olisiko ok jos hän käyttäisi tätä samaa.<br /><br />No, seuraavaksi sitten lakritsikastike, eikö niin? Ei. Myyjä uitti jäätelön liemessä ja vasta nostaessaan sitä ulos totesi, että: "Oho! Tämähän onkin suklaakastiketta". Hän tuijotteli tuuttia hetken ajan hämmentyneen näköisenä yrittäen ilmeisesti miettiä, millä voisi kaapia kastikkeen pois jäätelöstä, kunnes sain tarpeekseni ja sanoin ystävällisesti, että selvä, otetaan nyt sitten suklaapehmis suklaakastikkeella, menköön silleen. Arvelin, että eiköhän hän hyvitä asian jotenkin hinnassa. Tietysti ottaen huomioon, kuinka "clueless" hän oli siihen mennessä ollut, olisi ehkä pitänyt neuvotella asiasta ensin kirjallinen sopimus. No, maksoin kortilla ja tsekkasin sitten kuitin ja totesin, että turha toivo! Ihan saman (kiskuri)hinnan hän siitä otti kuin normaalistikin.<br /><br />Eikä muuten vahingossakaan pyytänyt anteeksi. Yleensä olen kyllä saanut Sokoksella huomattavasti ammattitaitoisempaa palvelua, joten ehkäpä tuo keski-ikäinen rouvashenkilö oli siellä töissä vasta ensimmäistä päivää. Tai jotakin sellaista...<br /><br />Siinä vaiheessa pakenin kuitenkin tiskiltä ennen lisäonnettomuuksia ja istuin mahdollisimman kauas syömään kiltisti kalliin jäätelöni, joka ei siis ollut tilaamani suklaapehmis lakritsikastikkeella, vaan nougat+suklaapehmis suklaakastikkeella. Tällainen traaginen jäätelöonnettomuus saattaa kyllä johtaa pysyvään kevätjäätelötraumaan, jonka seurauksena en uskalla enää koskaan tilata mitään Sokoksen kahvilasta. Minusta saattaa tulla pysyvästi jäätelötilauskyvytön, ajatelkaa.<br /><br />Mitä tästä siis opimme?<br /><br />Vahtikaa jäätelöitänne.Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com11tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-81620604232595683342009-03-06T23:59:00.004+02:002009-03-07T00:40:40.974+02:00Satunnaiset asiat<a href="http://akonkka.blogspot.com/2009/03/kissan-silmat-ja-satunnaisuuksia.html">Anita Konkka</a> haastoi minut meemiin.<br /><br />Meemin säännöt:<br />1. Linkitä henkilö joka haastoi sinut.<br />2. Kirjoita säännöt blogiisi.<br />3. Kirjoita kuusi sattumanvaraista asiaa itsestäsi.<br />4. Haasta kuusi henkilöä postauksesi lopussa ja linkitä heidät.<br />5. Kerro kaikille haastamillesi henkilöille haasteesta ja jätä heille viesti heidän blogeihinsa.<br />6. Ilmoita haastajallesi, kun olet vastannut haasteeseen.<br /><br />No tuota.<br /><br />1. Minulla on kaksi pikkuveljeä, jotka tosin ovat nyt jo aikuisia. Silti tunnen usein kiusausta puuttua heidän asioihinsa isosiskon oikeudella, jollaista he eivät kyllä ole minulle varsinaisesti myöntäneet.<br /><br />2. Kannan mukanani kaipuuta takaisin Irlantiin. Haluaisin ehkä jopa muuttaa sinne vielä joskus.<br /><br />3. Vietin lapsuuteni pikkukaupungissa, jota vertaan joskus Twin Peaksiin. Sielläkin oli synkät nurkkansa, puhumattakaan julkisista salaisuuksista. Saattaa myös olla, että vertaan sitä, koska olen Twin Peaks -fani ja se antaa kotikaupungilleni hohtoa, jota sillä ei muutoin olisi.<br /><br />4. Kirjoitan koska minun täytyy, vaikka epäilenkin joka toinen päivä olevani siinä aivan surkea, ja ystäväni eivät vain kehtaa kertoa sitä minulle, koska eivät halua loukata tunteitani. Kirjoitan, vaikka se olisi tottakin.<br /><br />5. Rakastan elokuvia, jotka ovat visuaalisia runoja. Sellaisiksi määrittelen esimerkiksi elokuvat, joiden juoni ei ole kausaalinen, jotka sisältävät kuvakieltä ja asioita, joita ei voi ymmärtää järjellä, vaan ainoastaan vaikkapa unen logiikalla. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää.<br /><br />6. Kun aloitan omien tekstieni editointiprojektin jotakin tarkoitusta varten, tarvitsen täsmällisen deadlinen päästäkseni alkuun. Alkuvaiheessa olen joskus niin turhautuneen raivon vallassa, että haluaisin hakata päätäni näppikseen, tehdä ihan mitä tahansa muuta sen sijaan ja antaa homman jollekin muulle. Onneksi se menee ohi.<br /><br />Siinäpä se. Aion olla kapinallinen ja tarjota haastetta vain niille lukijoilleni, joita osallistuminen sattuu huvittamaan. Tulkaa kertomaan, jos otitte sen vastaan. :)Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-10861640527322895752009-02-25T20:43:00.007+02:002009-02-25T21:25:30.708+02:00Malliesimerkki onnistuneesta damage controllistaLähetin siis eilen palautetta <a href="http://www.suomalainenkirjakauppa.fi/">Suomalaiselle Kirjakaupalle</a> tuosta mainostetusta lahjasta, jota ei sitten ollutkaan, ja sain vastauksen viestiini jo tänään. Tehokasta toimintaa! (On aina jonkinlainen ällistyttävä yllätys, jos yrityksen asiakaspalvelu on toimivaa ja nopeaa myös sähköpostitse. Pisteet Suomalaiselle siitä!) Vastauskin oli oikein miellyttävä:<br /><br /><blockquote style="font-style: italic;">"Hei!<br /><br />Kiitos palautteestasi.<br /><br />Kampanjan saama suosio yllätti kaiketi meillä markkinoinninkin. Valitettavasti kirjojen lisäerän saaminen myymälöille takkuili. Postittaisimme kirjan Sinulle mielellämme, kerrothan osoitetietosi.<br /><br />Ystävällisin terveisin<br />Suomalainen Kirjakauppa oy / asiakaspalvelu"</blockquote><br />Kannatti siis laittaa palautetta, sillä nyt saan sittenkin tuon luvatun kirjan, jota olinkin odottanut pääseväni lukemaan. Tähän voisi vielä lisätä, että tavallisesti kesken loppuneet tarjoukset tai muut sellaiset eivät minua suuremmin harmita, mutta viepä minulta kirja, ja minä puren. ;)<br /><br /><br />Aiheeseen sopivasti liitän tähän myös toiset kiitokset. Eilen illalla minulta katosi nettiyhteys aivan yhtäkkiä ja jonkin aikaa odoteltuani ja testailtuani, soitin <a href="http://www.elisa.net/">Elisan</a> puhelintukeen tehdäkseni häiriöilmoituksen. Selvittelyn jälkeen alkoi näyttää siltä, että ongelma onkin vanhassa modeemissani. Olin jo varma, että nettikatkokseni venyy, kunnes saan jostakin uuden modeemin, kunnes yhtäkkiä muistin, että olin ostanut uuden modeemin jokunen kuukausi sitten, mutten ollut ottanut sitä vielä käyttöön. No, minäpä sitten tänään soittamaan uudelleen Elisalle ilmoittaakseni uuden modeemin numeron.<br /><br />Elisan mukava asiakaspalveluhenkilö ryhtyi hoitamaan asiaa samantien, ja lupasi ilmoitella minulle tekstiviestitse, jos yhteyden saaminen kestää kauemmin kuin joitakin tunteja. Hän vielä varoitteli, että nettiyhteyden päivittyminen saattaa venyä jopa huomiseen asti. Laitoin uuden modeemin valmiiksi kiinni ja valmistauduin pitkään odotusaikaan, kun asiaa hoitanut kaveri soitti minulle samantien takaisin ja kertoi saaneensa tiedot järjestelmään ja että kohta pitäisi toimia taas. Muutaman minuutin päästä olin taas netissä ja yhteys toimi ilman mitään ongelmia. Sanoisin, että aika hienoa palvelua, kiitos vain Elisan asiakaspalveluun.<br /><br />Tänään siis tarjolla vain hyviä uutisia.<br /><br />PS: Osaisiko joku kertoa, mikä olisi suomenkielinen vastine tuolle <span style="font-style: italic;">damage control </span>-termille? Vaurioiden hallinta?Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-1973915438340518382009-02-24T16:40:00.004+02:002009-02-24T17:03:35.721+02:00Risuja Suomalaiselle KirjakaupalleTulin liittyneeksi Facebookissa <a href="http://www.suomalainenkirjakauppa.fi/">Suomalaisen Kirjakaupan</a> <a href="http://www.new.facebook.com/apps/application.php?id=49521616694">Ystävänpäivälahja</a>-sovellukseen, jossa sai (oletettavasti) lahjaksi Anne B. Radgen <a href="http://www.tammi.fi/kirjat/ISBN/9789513136123/alue/905/navi/Aiemmin/navi2/9015">Berliininpoppelit</a>-pokkarin ja saattoi lahjoittaa sellaisen ystävilleenkin. On hyvä juttu, että yrityksetkin alkava herätä internetin uusiin mahdollisuuksiin, mutta ikävä kyllä kampanjan suunnittelu taisi kärsiä pahasta Facebookin suosion aliarvioinnista eikä siis oikein toiminut.<br /><br />Lähetin asiasta palautetta kirjakaupalle, ja ajattelin, että koska en varmaankaan ole ainoa, jolle näin kävi, teitäkin ehkä saattaa kiinnostaa. Liitän siis lähettämäni palautteen tähän:<br /><br /><blockquote style="font-style: italic;">Mikäli yritys järjestää laajan mainoskampanjan, jossa jaetaan jotakin asiakkaille, kuten Suomalaisen Facebook-ystävänpäiväkampanjassa pokkareita, on syytä varautua riittävillä varastoilla ja sitoa esimerkiksi ystäväkutsujen määrä tiukasti olemassa oleviin lahjakappaleisiin. Varsinkin digitaalisessa ympäristössä tämä on hyvinkin mahdollista: tällöin lahjoitusmahdollisuus jatkuisi vain niin kauan kuin varastoa on jäljellä, vaikka muu mainoskampanja jatkuisi sen jälkeenkin. Aivan samoin kuin kirjoja tilatessa vaikkapa nettikaupasta - ettehän te silloinkaan myy kappaleita, joita teillä ei ole, vaan tilausmäärä on sidottu varastotietoihin.<br /><br />Itse liityin tuohon kampanjaan jo hyvissä ajoin ja lähetin kutsut ystävillenikin, mutta kaupassa minulle tarjottiin vain eioota. Olivat kuulemma loppuneet päiväkausia sitten. Poistuin siis kaupasta tyhjin käsin, turhaan tulleena. En varmasti palkitse huonoa suunnittelua ostamalla mitään.<br /><br />Olen tietoinen, että rajattomat varastot ovat mahdottomuus, mutta mikäli varatut kampanjalahjat ovat koko kaupungin kaupoista loppu jo monta päivää ennen itse kampanjan loppua <span style="font-size:85%;">[tarkennus: jolloin kyseisiä "lahjoja" saattoi edelleen lähettää sovelluksessa, vaikka niitä ei enää ollut]</span>, on koko tempaus silloin väärin arvioitu ja suunniteltu. Ei varmasti palvele etujanne, että pyydätte asiakkaan tulemaan luoksenne ja tarjoatte hänelle sitten kaupassa pelkän pettymyksen, niin kuin nyt kävi. Ei ole hyvää PR:ää luoda asiakkaalle vääriä odotuksia, joita ette pysty täyttämään. Tällaiset asiat jäävät muistiin ja vaikuttavat jatkossa ostopäätöksiini.<br /><br />Olen pahoillani, että vaivauduin osallistumaan, ja vielä enemmän olen pahoillani, että menin kutsumaan ystäväni siihen mukaan - ja tein heille siten ikävän karhunpalveluksen. Olen kuitenkin oppinut läksyni, enkä tee niin enää toiste.</blockquote>Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-29395005119566155712009-01-19T15:03:00.004+02:002009-01-19T21:13:31.998+02:00Kalentereita ja festivaalejaKuten mainitsin jo aiemmin, Viitapiiri on mukana porukassa, joka järjestää <a href="http://www.ekf.fi/">Elävän Kirjallisuuden Festivaalia</a> (14.2.), ja meidät voikin löytää festarilta esim. <span style="font-weight: bold;">Runotiskistä</span> (runoja tilaustyönä 1 €/kpl) tai myyntitiskiltä, jossa myydään Viitapiirin Ikikalentereita (seinäkalenteri, jossa on joka kuukausiaukeamalla ajankohtaan sopiva runo- tai proosateksti).<br /><br />Viitapiirin runoimproryhmä <a href="http://www.viitapiiri.net/muuntaja.html">Muuntaja</a> ja moni piirin jäsenkirjailijoista esiintyvät tapahtumassa joko Sampolassa tai iltaklubilla Telakalla. EKF-tapahtuma on kokonaan ilmainen ja täynnä mitä loistokkaimpia esiintyjiä (mm. <a href="http://www.lukukeskus.fi/lehdet/kiiltomato_net/kristiina_wallin.html">Kristiina Wallin</a>, <a href="http://www.lukukeskus.fi/lehdet/kiiltomato_net/risto_ahti.html">Risto Ahti</a>, <a href="http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=1000016">Vilja-Tuulia Huotarinen</a> ja <a href="http://www.teos.fi/kirjailijat.php?id=29">Johanna Sinisalo</a>), joten sinne kannattaa ilman muuta tulla. Lisätietoa tapahtumasta ja esiintyjistä löydät <a href="http://www.ekf.fi/">festivaalin omilta sivuilta</a>.<br /><br />Iltaklubilla jaetaan myös vuosittainen <a href="http://www.tiiliskivi.info/">Tiiliskivi-kirjallisuuspalkinto</a>, jonka ehdokkaiden joukossa on tänä vuonna mm. <a href="http://www.lukukeskus.fi/lehdet/kiiltomato_net/joona_kivirinta.html">Joona Kivirinta</a> runokokoelmallaan <a href="http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Liikkuvia+runoja+nurkan+takaa/1135239166120"><span style="font-style: italic;">Kymmenen vuoden päästä annamme lapsillemme nimet</span></a>. Joona on minulle tuttu jo ajoiltaan <a href="http://aukea.net/">Aukea.netin</a> kirjallisuuspuolella, joten luonnollisestikin pidän peukkuja hänelle. Onnittelut Joonalle ansaitusta ehdokkuudesta!<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Ikikalentereita Metson kahvilassa ja kirjakauppa Bukrassa!</span><br /><br />Ilouutisia tamperelaisille runouden ja proosan ystäville: Ikikalentereita voi nykyään ostaa myös Tampereen <a href="http://www.tampere.fi/kirjasto/paakir.htm">pääkirjasto Metson</a> yläkerran kahvilasta sekä <a href="http://www.bukra.fi/">kirjakauppa Bukrasta</a>! Kalentereita löytyy Metson kahvilasta alustavasti ainakin 15.2. asti. Kalenterin hinta on 10 euroa, joten suuria investointeja koko vuoden kestävälle runouden ja proosan matkalle ei tarvitse tehdä.<br /><br />Ikikalenteri on myös nimensä mukainen eli sitä voi käyttää minä tahansa vuonna tai vaikka joka vuosi – ei siis mitään kertakäyttötavaraa. Tekstejä kalenteriin ovat kirjoittaneet mm. kirjailijat <a href="http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjailijat_kirjailijaesittely.asp&recID=203">Tuija Välipakka</a> ja <a href="http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/vaarnamo.htm">Ulla Vaarnamo</a> sekä Pirkanmaan kirjoituskilpailun lyriikkasarjan toinen voittaja <a href="http://www.tampere.fi/kirjasto/tiedotus/pkk2008.htm">Teppo Paulasto</a>. Kuva ja lisätietoja kalenterista <a href="http://www.flickr.com/photos/minavon/2969502304/">Flickrissä</a>.<br /><br />Jos haluaa ostaa kalentereita useampia kappaleita, kannattaa tilata kalenterit suoraan <a href="http://www.viitapiiri.net/hallitus.html">Viitapiiriltä</a>, jotta saa kolmen tai useamman kalenterin ostosta koituvan alennuksen. Kalentereita saa siis myös esimerkiksi minulta, sekä Elävän Kirjallisuuden Festivaalin myyntitiskiltä 14. helmikuuta.Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-24535825864473040442009-01-19T13:54:00.005+02:002009-01-19T14:31:05.278+02:00Henkilökohtaista-osasto<p class="MsoNormal">Lupasin kertoa uusista kuulumisista, joten täältä pesee.</p> <p></p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p> <p class="MsoNormal">Viime aikoina olen lähinnä yrittänyt koostaa runoja kasaan jonkinlaiseksi käsikirjoituksen <span style="font-style: italic;">alustavan luonnoksen harjoitelmaksi</span> ja se on, lievästi sanottuna, hyvin turhauttavaa hommaa. Mainitsen tästä vain siksi, että asian julistaminen pakottaa minut pitämään työn omassakin mielessäni, vaikka ajoittain mieluiten vain lakaisisin koko homman hiljaa maton alle. </p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p> <p class="MsoNormal">Olen jo ohittanut aiemmin itselleni sorvaamani deadlinen ja annan sen itselleni anteeksi vain, koska erään henkilön kanssa sovittu palauteaika tästä – tällä hetkellä vasta oletetusta – tekstikasasta siirtyi myöhemmälle ajalle. Olen kuitenkin mestari unohtamaan kaikki työt siihen hetkeen asti, kun deadlineen on noin 3 tuntia ja mitään ei ole tehtynä, joten jos haluatte, voitte kaikki kiusata minua kyselemällä jatkuvasti, miten homma edistyy.<br /></p><p class="MsoNormal">Ei sitä tiedä, siitä voi olla jopa hyötyä.</p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p> <p class="MsoNormal">Pään seinään hakkaamisen lisäksi olen hääräillyt kaikenlaista kirjoittajayhdistys <a href="http://www.viitapiiri.net">Viitapiirin</a> mukana, tällä erää vara-pj:n ja <a href="http://www.ekf.fi">EKF</a>-yhteyshenkilön ominaisuudessa. Julkaisen vielä tänään uuden kirjoituksen, jossa kerron enemmän festivaaleista ja hiukan uusia uutisia Ikikalenterin saatavuudesta Tampereella, joten stay tuned. (En laita niitä tähän samaan kirjoitukseen, jottette saa teksteistäni lopullista lukuähkyä.)</p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p> <p class="MsoNormal">Viitapiirin pitäisi myös lähiaikoina löytää yhdistyksen nettisivuille uusi, edullinen palveluntarjoaja, joten jos kenelläkään olisi ehdotuksia, niitä otetaan ilolla vastaan! </p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p> <p class="MsoNormal">Tietenkään en osannut pitää näppejäni erossa siitäkään asiasta, vaan ilmoittauduin nettisivutyöryhmään ihan vapaaehtoisesti. En enää pysy mukana laskuissa, kuinka paljon aikaa kulutan erilaisiin vapaaehtoishommiin per kuukausi, mutta ainakin ne ovat kaikki hauskoja vapaaehtoishommia.</p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p> <p style="font-weight: bold;" class="MsoNormal">Muuta</p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p> <p class="MsoNormal">Sikäli mikäli ketään kiinnostaa, olen viime aikoina katsonut joitakin erinomaisia elokuvia (kuten Guillermo Del Toron fantastinen <a href="http://www.panslabyrinth.com/">Pan’s Labyrinth</a>, tai oikeammin <a href="http://www.imdb.com/title/tt0457430/">El laberinto del fauno</a> – suosittelen!) ja lukenut putkeen todella, todella monta <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Terry_Pratchett">Terry Pratchettin</a> kirjaa (älkää kysykö miksi – ehkä se on jonkinlainen virus). Jos teistä siis jossakin vaiheessa alkaa tuntua, että olen menettämässä kontaktini proosalliseen arkitodellisuuteen ja/tai höpisen jotakin maailmasta, joka matkaa neljän elefantin selässä, se johtuu vain liiallisesta kaunokirjallisuudesta. Pistäkää minut sitten vaikka riuskalle tietokirjallisuusdieetille – jota todennäköisesti kuitenkin tulen vastustamaan ankarasti. Varautukaa siihen.</p><br /><br /><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/Q5d4f1nyLgg&hl=en&fs=1"><param name="allowFullScreen" value="true"><param name="allowscriptaccess" value="always"><embed src="http://www.youtube.com/v/Q5d4f1nyLgg&hl=en&fs=1" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object><br /><br /><p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p> <p class="MsoNormal">Yritin myös katsoa <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Kyll%C3%A4_Jeeves_hoitaa">Kyllä Jeeves hoitaa</a> -sarjaa dvd:ltä, mutta kirjaston levyt olivat liian kuluneita tai heidän käyttämänsä hälytystekniikka aiheuttaa häiriöitä läppärissäni (kuulemma niillä voi olla sellainen vaikutus), sillä en saanut katsottua loppuun kuin yhden jakson. Kaikki muut menivät jumiin kesken jakson. Turhauttavaa!</p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p> <p class="MsoNormal">Onneksi kuitenkin saan pikapuoliin omakseni boksin, josta löytyy <a href="http://www.imdb.com/title/tt0098936/">Twin Peaks</a> -sarja kokonaisuudessaan (kera erilaisten lisämateriaalien), joten olen tällä hetkellä todella onnellinen Twin Peaks -fani. Minulla on tosin nyt sellainen pulma, että aiemmin hankkimani Twin Peaksin <a href="http://www.amazon.com/Twin-Peaks-First-Season-Special/dp/B00005JKES">1. tuotantokausi</a> muuttui samalla jotensakin ylimääräiseksi. Ei kukaan sattuisi tarvitsemaan sellaista?</p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p> <p class="MsoNormal">Tässä kaikki Henkilökohtaista-osastolta tällä erää. Mukavaa maanantaita kaikille! </p>Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-91386987499894158232009-01-17T08:12:00.002+02:002009-01-17T08:24:57.730+02:00Tervehdys!Lisäsin sivupalkkiin osion, jossa voi ilmoittautua tämä blogin lukijaksi. Liittykää VIP-ryhmään!<br /><br />Olen ollut aika laiska päivittämään viime aikoina, mistä olen pahoillani. Mitään suuria mullistuksia viime aikoina ei ole tapahtunut, joten ette ole oikeastaan menettäneet mitään, paitsi korkeintaan tyhjänpäiväisiä vuodatuksia arjen kuvioista, mutta yritän jatkossa muistaa tiedotella asioista muuallakin kuin <a href="http://www.facebook.com">Naamakirjassa</a>. <br /><br />Kohtapuoliin ajattelin kertoa teille ainakin <a href="http://www.ekf.fi">Elävän Kirjallisuuden Festivaalista</a>, joka on Tampereella 14. helmikuuta. Minä olen siellä, koska <a href="http://www.viitapiiri.net">Viitapiiri</a> on yksi järjestäjistä, joten jos tulette sinne, tulkaa ihmeessä moikkaamaan.<br /><br />Siiheksi: Voikaa hyvin!Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-38394663046098518772008-12-23T23:25:00.003+02:002008-12-23T23:31:22.187+02:00Se on täällä taasTässä teille kaikille mukaville bloggaajille ja lukijoille:<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_zGLopRSDzy0/SVFX2GLDmjI/AAAAAAAAAc8/8hq0C5kkBps/s1600-h/Blogijoulukortti08.jpg"><img style="margin: 0px auto 10px; display: block; text-align: center; cursor: pointer; width: 400px; height: 309px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_zGLopRSDzy0/SVFX2GLDmjI/AAAAAAAAAc8/8hq0C5kkBps/s400/Blogijoulukortti08.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5283100424763841074" border="0" /></a><br />Syökää hyvin, laiskotelkaa ja nauttikaa. :)Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-33776126265057698292008-12-01T21:33:00.002+02:002008-12-01T22:28:39.610+02:00Ensimmäinen luukkuHalusin vain kertoa teille, että olen mitä ilmeisimmin ihastunut joulukalentereihin. Minulla on niitä jo kolme: yksi suklaakalenteri (ruma kuva mutta hyvä sisältö, ei siis sitä kammottavaa muovinmakuista "suklaankaltaista valmistetta"), kuvakalenteri ja arpakalenteri. Voittoa en hirveästi odottele, sain sellaisesta joskus jokusen euron voittoa, mutta unohdin hakea ne. Ystäväni aikoo myös lähettää minulle neljännen kalenterin, se taisi olla partiolaisten joulukalenteri. Jei!<br /><br />Lisäksi olen bongannut netistä jo ainakin <a href="http://joulukalenteri.positiivarit.fi/index.html">Positiivareiden joulukalenterin</a> ja <a href="http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/joulukalenteri">Sanojen ajan runo/proosakalenterin</a>. Suosikkini on jälkimmäinen, tottakai. Jos joku on löytänyt muita nettijoulukalentereita, vinkatkaa kommenttilaatikkoon. Varsinkin runokalenterit olisivat aivan mahtava juttu, jos niitä olisi jossakin lisää. Seinälle ripustettavaa runojoulukalenteria kyselin jo kirjakaupastakin, mutta ilmeisesti sellaista ei ole tänä vuonna ilmestynyt.<br /><br />Hassu juttu, mutta en ole kuunnellut vielä ainuttakaan joululaulua, vaikka yleensä olen aloittanut <span style="font-style: italic;">sen</span> hullutuksen jo marraskuussa. Aiempina vuosina kuuntelin lähinnä amerikkalaisia vanhoja joulubiisejä, ne olivat minusta hauskempia kuin kotimaiset itkuvirret. Erityisesti välttelen tangotähtien määittäväksi annettuja huonoja uussanoituksia, joiden riimit ontuvat pahemmin kuin kolmijalkainen vuohi joulukuvaelmassa. Lienen kuitenkin kyynistynyt viime aikoina myös americanojen biiseissä esiintyvien hahmojen imelille stereotypioille ja/tai sanoitusten kliseille. Viime vuonna ne saivat minut tuhahtelemaan, tänä vuonna taidan vältellä ainakin tunkkaisimpia niistä.<br /><br />Ei kukaan olisi sattunut törmäämään uusiin, hauskoihin joulubiiseihin, joissa ei olisi ihan hirveitä kliseitä? Onko niitä olemassa?<br /><br />Niin ja. Mitenkäs teillä joulunodotus sujuu -- nihkeästi vai intoa puhkuen?Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-34092457095464431382008-11-24T21:38:00.004+02:002008-11-24T22:44:13.028+02:00Äänestä lompakollasiNyt kun jouluteemassa ollaan, jatketaan vielä hiukan ekoasialla.<br /><br />Jouluna ostetaan todella paljon elektroniikkaa, ja ehkä teidänkin perheessänne pukki saattaa tuoda jos jonkinlaista laitetta muassaan. Greenpeace on ehkä tätä hiukan ajatellutkin julkaistessaan kansainvälisten elektroniikkayritysten ekovertailun juuri tähän aikaan.<br /><br />Nyt on siis loistava tilaisuus keventää hiukan omaa ekologista jalanjälkeä, vaikkei aikoisikaan jättää joululahjoja ostamatta. Mm. <a href="http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=35845&tyyppi=1">Tietokone-lehden</a> juttu kertoo ketkä saivat kiitosta ja ketkä risuja ekovertailussa. Kauppalehti kertoo <a href="http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/11/16684&ext=rss">minijutussaan</a> ytimekkäästi vain parhaat.<br /><br />Ostoshuumassa kannattaa siis valikoida ympäristöystävällisempien yritysten tuotteita ja kannustaa piittaamattomia yrityksiä yrittämään ensi vuonna <span style="font-style: italic;">hiukan enemmän</span>.<br /><br />Lisäksi: hienoista ylpeyttä tuntien voimme todeta, että suomalainen yrityshän se voitti tämänkin vertailun. ;)<br /><br /><a href="http://www.greenpeace.org/raw/content/international/press/reports/Guide-Greener-Electronics-10-edition.pdf">Koko vertailun</a> tai sen tiedotteen voi lukea <a href="http://www.greenpeace.org/international/news/guide-greener-electronics-november-241108">Greenpeacen sivuilta</a> -- tosin vain englanniksi.<br /><br /><br /><span style="font-weight: bold; font-style: italic;">Ekovertailu tiivistettynä</span>:<br /><br /><span style="font-weight: bold; color: rgb(0, 51, 0);">Vuoden parhaat:</span> <a href="http://www.nokia.fi/">Nokia</a>, <a href="http://www.sonyericsson.com/">Sony Ericsson</a>, <a href="http://www.toshiba.fi/">Toshiba</a>, <a href="http://www.samsung.com/fi/">Samsung</a>, <a href="http://nordic.lge.com/fi/index.do">LGE</a>, <a href="http://www.fsc.com/">FSC</a>, <a href="http://www.motorola.com/">Motorola</a>, <a href="http://www.sony.fi/">Sony</a>, <a href="http://www.panasonic.fi/">Panasonic</a><br /><br /><span style="font-weight: bold; color: rgb(255, 0, 0);">Vuoden häviäjät:</span> Nintendo, Microsoft, Lenovo, Philips, Apple, HP, Acer, Dell, Sharp<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Joulupukki ympäristöasialle!</span> :)Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-86020295347099703442008-11-23T21:49:00.004+02:002008-11-27T15:20:04.343+02:00Joulupaniikki iskee jälleen?Päivitin linkkejä ja lisäsin monta uutta hyvän mielen jouluostospaikkaa vanhaan suosikkijuttuuni. Täältä se löytyy taas:<br /><br /><span style="font-size:180%;"><a href="http://minavon.blogspot.com/2006/11/lahjaideoita.html">Lahjaideoita</a></span><br /><br />Iloista joululahjashoppailua!Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-72346243093555672272008-11-22T13:56:00.003+02:002008-11-22T14:04:55.569+02:00PikkujouluaikaViime viikon pe-la -yönä joku puukotti miestä tämän talon takapihalla. Tekijä oli uhrille tuntematon ja juoksi karkuun.<br /><br />Viime pe-la -yönä joku puukotti kahta miestä parin kadun päässä.<br /><br />Maltan tuskin odottaa ensi viikonloppua.Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-4916350618841807802008-09-25T15:51:00.003+03:002008-09-25T16:46:25.712+03:00Invasion of ... what?Koen hyvin mielenkiintoisena nykyisessä mediakeskustelussa sen, että ns. vanhoilliset mediat ovat kovin kärkkäitä vetämään keskustelua koulusurmista jonkinlaiseksi <a href="http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/106696.shtml">internet-ilmiöksi</a>.<!--[if IE]> <?XML:NAMESPACE PREFIX = GDOC /> <![endif]--> Ymmärrän kyllä hyvin niiden reaktiot, viehän internet niiltä tilaajia, katsojia, asiakkaita. Jos se saataisiin leimattua jonkinlaiseksi helvetin esikartanoksi, tokihan lehdenmyynti ja televisionkatselu kasvaisi, kun ns. tyypilliset tilaajat eivät uskaltaisi astua nettikelkkaan. Tai se ainakin tuntuu olevan toiveena.<br /><br />Kaukana eivät kuitenkaan ole nekään ajat, kun televisiota pidettiin kaiken pahan ruumiillistumana, tuleehan sieltä kaikenlaista väkivaltaviihdettä ja ties mitä pornoa. ;) Lisäksi tässä internet-keskustelussa on kuitenkin varsin tehokkaasti unohdettu eräs sangen ilmeinen tosiseikka.<br /><br />Auvinen ja Saari eivät suunnitelleet tekojaan netissä, vaan ihan omassa päässään. He eivät myöskään lahdanneet ihmisiä netissä, vaan täällä ihan oikeassa maailmassa.<br /><br />Syy ja seuraus on syytä asettaa oikeaan järjestykseen tässä yhtälössä. Ei internet ole tunkeutunut meidän maailmaamme tai vallannut ruumiitamme kuin jokin virtuaalinen <a href="http://www.imdb.com/title/tt0049366/plotsummary">body snatcher</a>. Me olemme tehneet internetin. Kaikki mitä siellä on, on meistä lähtöisin. Kaikki mitä sinne tulee, on meistä lähtöisin.<br /><br />Jos nettiä ei olisi, olisiko Auvinen jättänyt tekonsa tekemättä? <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Jokela-tutkija+Kouluampumisiin+ei+yht%C3%A4+syyt%C3%A4/1135239692699">Ei.</a> Silloin vain syyttäisimme televisiota tai musiikkiartistia tai maailman pahuutta tai jotakin muuta joka sattuu nyt olemaan pop <a href="http://www.ksml.fi/teemat/kauhajoki/kriisipsykologi%3A-kahvip%C3%B6yt%C3%A4keskustelu-auttaa-tragedian-k%C3%A4sittelyss%C3%A4%28240489%29.ece">kahvipöytäkeskusteluissa</a>. Jos nettiä ei olisi, olisiko Saari jättänyt <a href="http://www.ksml.fi/teemat/kauhajoki/murhaajan-verkkomin%C3%A4-muuttui-uhkaavaksi%28239281%29.ece">vihjaamatta aikeistaan</a>? Kenties. Olisiko se sitten ollut <span style="font-style: italic;">hyvä</span> juttu? Ehkä hän olisi vain soittanut radioon tai lähettänyt kirjeen Hesariin. Ja olisiko Hesari jättänyt painamatta sen? Tuskin.<br /><br /><br />PS: Miksi on jatkuvasti kohistava siitä, miten lapset sitä ja nuoret tätä, ja <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sdp+vaatii+vahvan+poliisiyksik%C3%B6n+valvomaan+interneti%C3%A4/1135239734624">lisää valvontaa nuorisolle</a>? Matti Saari oli aikuinen, itsenäinen ihminen eikä mikään teini. Jos hän olisi jäänyt eloon, häntä ei oltaisi toimitettu lastenkotiin eikä nuorisovankilaan vaan ihan aikuisten-oikeaan vankilaan, ihan <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Saari+kertoi+nauttivansa+tilanteesta+poliisi+kuvaa+tekoa+teurastukseksi/1135239715717">aikuisten-oikeista murhista</a>. Olisiko keskustelu erilaista, jos teon olisi tehnyt joku keski- tai eläkeikäinen aikuisopiskelija? Tottakai. Ja oltaisiinko nettiä tai kouluja silloin pistämässä <a href="http://www.ksml.fi/teemat/kauhajoki/krp-tehostaa-internetin-valvontaa%28240294%29.ece">tehovalvontaan</a>? Ei tietenkään.<br /><br />(Älkää käsittäkö minua väärin, minun puolestani KRP saa surffailla netissä siinä missä kuka tahansa muukin -- lienee jo pikkuhiljaa aika poliisinkin päästä mukaan <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Poliisi+ei+p%C3%A4%C3%A4se+omalta+koneeltaan+k%C3%A4siksi+uhkausvideoihin/1135239715841">nykymaailmaan</a> -- mutta älkää nyt hyvät ihmiset ryhtykö selittämään mitään tekopyhää jaadajaadaa siitä, kuinka tässä nyt pidetään huolta nuorista. Murhaaminen ei ole mikään nuorisoilmiö, vaan sitä harrastavat Suomessakin reippaasti ihan kaikki ikäryhmät, jotka siihen vain fyysisesti kykenevät.)Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-12162623530065790582008-09-24T16:50:00.002+03:002008-09-24T16:53:38.734+03:00Hyvät toveritIlmeisesti minulla on näinä aikoina paljonkin sanottavaa, mutta se tuntuu tulevan ulos lähinnä <a href="http://omenoita.blogspot.com/">tällä kielellä</a>. Pahoittelen.Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-71979266053984061162008-09-23T19:55:00.004+03:002008-09-24T12:51:27.182+03:00EriarvoistumisestaEihän köyhyydessä mitään vikaa ole. Tarkoitan, aivan normaaleja ihmisiähän hekin ovat. Ei minulla ole ennakkoluuloja. Tietenkin se nyt on silkkaa liioittelua, että <a href="http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/taustat/id99619.html">eriarvoistuminen yhteiskunnassamme olisi lisääntynyt</a>. Höpö höpö, sanon minä. En minä ainakaan ole kohdellut ketään eriarvoisemmin vain koska joku on köyhä. Juuri viime viikolla, kun olin tullut Spinning-tunnilta ja olin aikeissa lähteä hiukan kahvittelemaan ystävieni Sinikan ja Anne-Marian kanssa, vastaani tuli joku ryysyläinen tai puliukko, pyytämään euroa. Ajatelkaa, eurohan on iso raha, vanhassa rahassa miltei kuusi markkaa. Ties mikä <a href="http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id102360.html">yhteiskunnan tukien väärinkäyttäjä</a> sekin oli, saavat ilmaiseksi rahaa jo muutenkin -- ja mitä he tekevät, kehtaavat pyytää vielä lisääkin! No, koska olin niin lempeällä tuulella, annoin hänelle sitten 20 senttiä, yli markan siis, ja sanoin että voi mennä sillä kahville. Ei nyt tosin Strindbergille, hehe. Mutta ajattele, kaveri kehtasi haistatella minulle. Ja minä olin juuri antanut hänelle sentään rahaa! En voi edes toistaa sitä mitä hän sanoi, se oli niin loukkaavaa. Sinikkakin sanoi minulle kahvilassa, että mistä sen tietää mitä tuollaiset tekevät, siinä olisi voinut käydä huonosti. Mutta ei minusta köyhiä kovin paljoa ole, en minä ole nähnyt juuri yhtään. Käyn sentään paljon ulkona. Esimerkiksi kuntoklubilla, ja liikkeessäni tietenkin, kahviloissa ja ostoksilla -- ainahan sitä jotakin pientä ihminen tarvitsee, hehe... Olisihan minun pitänyt heitä tuolla nähdä, jos heitä niin hirveästi kerran on. Olen sentään avarakatseinen ihminen. No, en tietenkään kulje metrolla tai bussilla, likaisia paikkoja, ehkä ovat siellä kaikki. Matkustelevat linjoilla pitkin päivää. Mitäpä muuta he tekisivät, kun kerran ovat kaiken päivää vapaalla, työttömät. Tekisivät jotakin sivistävää! Menisivät vaikka teatteriin tai opiskelisivat jotakin, siivousalaa vaikka. Hyvistä siivoojista on aina pulaa. Ja onhan kirjastot ja kaikki, mutta tuskin nuo kirjoja lukevat. Voisi oikeastaan lakkauttaa koko laitoksen, kyllä kai jokainen joka on kirjoista kiinnostunut, voi ostaa itse kirjansa, halpojahan ne ovat. Ostin juuri Andalusiasta kertovan matkailuteoksen -- olemme menossa sinne ensi viikolla -- ja se maksoi vain 49 euroa. Ja kaikki se raha, mitä yhteiskunta käyttää noihin kirjastoihin, hukkaan heitettyä rahaa, sanon minä. Miljoonia euroja kirjoihin, joita kukaan ei lue. Puliukot siellä vain käyvät, nukkumassa. Menisivät kotiinsa, tai niihin yömajoihinsa, niitähän riittää. Kaikenmaailman mielenterveyskuntoutujat kaduilla. Menisivät jonnekin hoitoon, onhan meillä julkinen terveydenhuoltojärjestelmä. Minä en sitä tosin käytä, laitteetkin ovat siellä niin vanhoja, ja kaikenmaailman sairaalabakteereja pullollaan. Sitä paitsi, säästän yhteiskunnalta rahaa kun käytän yksityisiä. Minulla on aivan ihana lääkäri, häneltä saa ajan ihan koska tahansa. Aivan kuin hän olisi siellä vain minua varten, ja tavallaanhan hän tietty onkin. Siitähän minä maksan. Ja tällaisessa yhteiskunnassa, jossa kaikille annetaan kaikkea ilmaiseksi, meille valitetaan jostakin eriarvoistumisesta. Mitä se edes tarkoittaa? Ikään kuin minä olisin vastuussa siitä, että jotkut hunsvotit eivät osaa pitää itsestään huolta. Pauli, mieheni, kertoi juuri että yksi tällainen ihminen oli hakenut hänelle töihin, ajattele. Eihän hänellä ollut edes kansainvälistä työkokemusta! Saati että olisi käynyt yliopiston tai edes tekun. Jonkin ammattiopiston vain. Kyllähän sen tietää, että ne ovat pelkkiä päivähoitopaikkoja noille vastuuttomille tyypeille, joilla ei ole riittävästi älyä että pääsisivät kunnon kouluihin. Eihän Pauli tietenkään hänellä olisi mitään tehnyt, joten hänen assistenttinsa lähetti hakijalle oikein kohteliaan sähköpostin, jossa kertoi, että tilanne on nyt sellainen, että ei ole tilaa, jne. Löytyihän siihenkin paikkaan sitten oikea ihminen, eräs ystävämme siskonpoika, joka on oikein mukava ja käynyt yliopiston ja matkustellut paljon esimerkiksi Italiassa ja Saksassa. Johan siinä kielitaitokin karttuu, vaikka lomalla olisikin. Ja kansainvälisyyden taju. Tiedä mitä tuosta pojasta vielä tulee, hänestä voi vielä tulla vaikka koko yrityksen toimitusjohtaja, kun mieheni jää eläkkeelle. Oma poikamme ei ole kiinnostunut siitä, mikä on tietty surettavaa, mutta hän on kuitenkin lääkäri, ja tällä hetkellä Australiassa konferenssissa. Toivottavasti hän nyt ehtii hiukan siellä ruskettuakin. Vaikka siellä on kyllä niitä hirmuisen kokoisia hämähäkkejä, olen kuullut. Ja sehän on loppujen lopuksi entisten vankien karkoituspaikka. Olen kyllä nyt vähän huolissani, pakko myöntää. Varoitin kyllä häntä kulkemasta kaikenmaailman syrjäkaduilla, parasta pysyä puhtaissa tiloissa, joissa on tarpeeksi turvahenkilökuntaa. Varminta tietysti olisi, jos pysyttelisi vain paikoissa, joissa puhutaan suomea, mutta hankalaahan sellaisia on löytää. Poikamme osaa tietenkin englantia loistavasti, se ei ole ongelma. Hän oppi englanninkieltä jo pienenä, meillä oli brittiläinen au pair lastenhoitajana, oikein mukava tyttö. Kansainvälisyys on opittava jo pienenä, niin minä olen aina sanonut! Myöhemmin hankimme hänelle myös espanjalaisen au pairin opettamaan hänelle espanjaa, mutta jouduimme luopumaan hänestä -- hän ei ollut oikein, kuinka tämän nyt sanoisin, riittävän sivistynyt. Miten hän olisi voinut opettaa poikaamme? Mm... Ai mutta, katsos vaan kuinka aika rientää kun on hauskaa! Minun täytyy ikävä kyllä nyt lähteä, meidän täytyy ehtiä eräisiin juhliin tänä iltana, ja tietäähän sen, tällaisia juttuja ei kannata jättää väliin, kun on sentään yrittäjä. Suhteillahan nämä jutut pelaavat, heh heh... noo, tietenkin me teemme PR:ää paljon muutenkin. Nyt täytyy rientää, tilasin auton tasaksi tuonne alaovelle, mutta oli tosiaan mukava jutella! Tavataan taas, pus pus ja sano terveisiä perheelle. Hei hei!<br /><br /><br />----------------------------------<br /><span style="font-weight: bold;">Disclaimer: </span><br /><span style="font-style: italic;">Teksti on fiktiivinen eikä perustu mihinkään eikä kehenkään. Kaikki yhtäläisyydet nyky-yhteiskunnan kanssa ovat täysin sattumanvaraisia. Yhtäkään köyhää ei vahingoitettu teoksen valmistusprosessin aikana.</span>Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-10045255.post-20642345415913505312008-09-15T20:40:00.005+03:002008-09-15T22:19:49.381+03:00Hiukkasen kiihdyttävä laiteOlemme alttiita luottamaan erilaisiin järjestelmiin – mitä suurempi järjestelmä, sitä suurempi luottamus. Uskomme, että jos mikä tahansa järjestelmä kasvaa suuriin mittoihin, sen turvatoimet kasvavat samaa tahtia ja yksinkertaisen inhimillisen virheen mahdollisuus tuottaa vahinkoa vähenee mikroskooppiseksi. Näin ei tietenkään ole; me vain uskomme niin, koska meidän täytyy. Muutoin mahdollisuudet ovat liian kauhistuttavat: mitä suurempi järjestelmä, sitä suurempi tuho.<br /><br />Cernin hiukkaskiihdytin (<a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Large_Hadron_Collider">Large Hadron Collider</a> eli tuttavallisemmin LHC) on aiheuttanut kohua mediassa, ja syystäkin. On kauhistuttavaa ajatella, kuinka suurta vahinkoa voi tuottaa yksinkertainen oletusvirhe laskukaavassa, kun puhutaan todennäköisyyksistä synnyttää mustia aukkoja, outokaisia tai muita reaktioita, joita emme täysin ymmärrä. "Meihin" luen tässä tapauksessa myös tutkijat.<br /><br /><br /><span style="font-weight: bold;font-size:130%;" >Älä turhaan vaivaa pientä päätäsi tällaisilla asioilla</span><br /><br />Mikä huolestuttaa minua enemmän kuin vaikkapa outokaiset (oudon viehättävä nimi, muuten) sinänsä, on Cernin tutkijoiden kollektiivinen asenne: vaivoin verhottu ylimielisyys, joka käy ilmi kommenteissa huolestunutta kritiikkiä kohtaan. Vastaukset, kuten "<a href="http://www.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaat/103851.shtml">Ne, jotka väittävät LHC:n tuhoavan maapallon, ovat typeryksiä</a>", eivät vakuuta siitä, että Cernissä on haluttu todella varmistaa, että asiasta ei seuraa mitään ikävää ja odottamatonta. Jos asenne kritiikkiä ja epäilyä kohtaan on "<a href="http://www.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaat/104419.shtml">Se on hölynpölyä</a>", kritiikin tai epäilyn ääneen esittäminen laitoksen sisällä ei varmaankaan ole niitä asioita, joita kannustetaan.<br /><br />Olen taipuvainen uskomaan, että ilman kritiikkiä tai skeptisyyttä lähimainkaan objektiivisen tieteen tekeminen on lähestulkoon mahdotonta. Tieteellinen tutkimustyö on vähän niin kuin palapelin kokoamista: jos on koko ajan vakuuttunut siitä, että on oikeassa, lopulta sitä vain runnoo palasia paikalleen välittämättä siitä, sopivatko ne siihen – onhan jo etukäteen päätetty, että siihen ne menevät. Voitte ehkä kuvitella, millainen valmiista kuvasta tulee sillä metodilla.<br /><br />Jos on esimerkiksi jo etukäteen päättänyt, että "<a href="http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2008/03/31/ydintutkija-pelkaa-hiukkaskiihdyttimen-synnyttavan-mustia-aukkoja/20088975/66">Koska maapallo on edelleen paikallaan, ei ole syytä olettaa, että LHC:n toiminta olisi haitallista</a>", silloin asiaa ei varmaankaan kannata mitenkään erityisesti ryhtyä tutkimaan, vai mitä? Selvä hommahan se on. Hassu juttu, mutta minua eivät vain turvallisuusmielessä vakuuta sanat "ei ole syytä olettaa". Aika paljon tapahtuu koko ajan asioita, joita ei ole ollut mitään syytä olettaa. Lause ei kuulosta siltä, että asialle olisi uhrattu kovin paljon työtunteja. Saatan tietysti olla väärässäkin, mutta onneksi <i>minulla</i> on varaa siihen – ei niin, että olisin esim. pystyttänyt valtavan tieteellisen tutkimuskeskuksen tutkimaan maailmankaikkeudelle merkittävää prosessia, jonka lopputuloksesta ei voi olla täyttä varmuutta.<br /><br /><br /><span style="font-size:130%;"><span style="font-weight: bold;">Tietoturva hallussa?</span></span><br /><br />Huolellisuudesta ja kaikkien mahdollisuuksien huomioonottamisesta ei kerro myöskään se, että kreikkalainen hakkeriryhmä on jo parin päivän sisällä koneen käynnistyksestä onnistunut <a href="http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=34919">murtautumaan järjestelmän keskeisiin osiin ja liittämään mukaan oman pilaviestinsä</a>. Sattumalta ryhmä ei aiheuttanut mitään vahinkoa siellä käydessään. Syynä tähän ei ollut kuitenkaan se, etteivät he olisi siihen pystyneet – joko "tahallaan tai vahingossa" – vaan se, että he päättivät olla tekemättä niin.<br /><br />Miksi – jos saa kysyä – järjestelmä on ylipäänsä saavutettavissa Internetin kautta? Se ei tunnu minusta mitenkään erityisen järkevältä tavalta suojella järjestelmää, jossa turvallisuus on ydinasemassa. Miksi verkkoa ei ole suljettu käytettäväksi ainoastaan laitoksen sisällä, omassa verkossaan? Tuntuisi järkevältä olettaa, että Internet–toiminnot ja hiukkaskiihdytintä operoiva järjestelmä olisivat eri verkoissa ja koneilla. Pikkurahasta ei varmaan ole puutetta, joten raha tuskin on syynä. Täytyykö tutkijoiden päästä käyttämään LHC:tä etänä, silloin kun eivät millään jaksaisi lähteä laitoksella käymään? Onko heidän pakko lukea sähköpostinsa samassa järjestelmässä? Vai eikö asiaa ole vain vaivauduttu miettimään? Mielessäni kummittelee sana: tietokonevirus. Enpä haluaisi olla se verkkojärjestelmien ylläpitäjä, joka tajuaa troijalaisen päässeen livahtamaan LHC:n käyttöjärjestelmään. Hupsista!<br /><br />Uskoani tieteentekijöiden etiikkaan ei kohenna lukea, että "<a href="http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=34919">LHC:tä operoivien tiedemiesten mukaan tilanne oli varsin pelottava, sillä hakkerit olisivat voineet vahingossakin aiheuttaa suuria rahallisia tuhoja</a>". Sekö on pelottavinta? Minua huolestuttaisi kyllä enemmän, millaista vahinkoa jokin fanaattinen aatteellinen hakkeriryhmä voisi saada aikaan päästessään LHC:n käyttöjärjestelmiin mellastamaan. Vai onko niin, että mitään vahinkoa ympäristölle tai ihmisille ei voi seurata esim. siitä, että <a href="http://www.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaat/104419.shtml">toimintavirhe</a> tai tahallinen sabotaasi sulkisi täydellä teholla pyörivän laitteen kaikki <a href="http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=34870">jäähdytysjärjestelmät</a>?<br /><br /><br /><span style="font-weight: bold;font-size:130%;" >Todellisuus vastaan James Bond</span><br /><br />Luin jostakin nettikeskustelusta, että Cernin tutkijoiden intresseissä ei varmaan ole maapallon tuhoaminen, joten jos jotain riskiä tästä olisi, koetta ei jatkettaisi. Olen toki varma, että tutkijat eivät halua tuhota maailmaa – jätettäköön ne skenaariot James Bond -elokuviin – mutta riskienhallintakyvystä minulla on omat epäilykseni. <br /><br />Ihminen on siitä hassu eläin, että joskus me emme ota huomioon asioita, joita emme halua, ja sen sijaan ajattelemme vain sitä, mitä haluamme – tai <i>tarvitsemme</i>. Jos olemme vakuuttaneet itsellemme, että riski epäonnistua (vrt. "<a href="http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=34870">mustia aukkoja <i>ei pitäisi</i> suhteellisuusteorian mukaan LHC:ssä syntyä</a>") on paljon pienempi kuin mahdollisuus onnistua, tungemme epäilykset sikseen ja ryhdymme toimiin.<br /><br />Lisättäköön tähän vielä tiedemaailman paine, joka vaatii uusia tuloksia jatkuvalla syötöllä, ja asiaan sijoitettu valtava rahamäärä, joka roikkuu kuin kirves pään päällä. Siinä tilanteessa yksittäinen tutkija ei varmasti ole kovin altis taistelemaan <a href="http://askanexpert.web.cern.ch/AskAnExpert/en/Accelerators/LHCgeneral-en.html#3">miljardien dollarien</a> takaamaa vakuuttuneisuutta vastaan omalla henkilökohtaisella kustannuksellaan. Ei omien pikku epäilystensä tähden.<br /><br />Maailmanloppu ei tunnu todelliselta, mitä jos vain myöntäisimme sen. Sehän on täysin abstrakti idea. Ettäkö me voisimme hävitä – muualla kuin viihdyttävissä katastrofielokuvissa? Hölynpölyä! Naurettava ajatus, vakuuttavat Cerninkin tiedotteet. Tokihan tutkijat ovat tässä suhteessa realistisempia kuin me.<br /><br />Mutta jos niin on, että "meitä viisaammat" ovat varovaisempia ja reagoivat riskeihin vastuullisemmin, miksi ilmastonmuutos pahenee edelleen, vaikka me kaikki tiedämme, mihin se johtaa? Miksi hallitukset eivät aseta tiukempia ympäristörajoitteita tai noudata niitä? Miksi sademetsiä edelleen hakataan, vaikka ne ovat "maailman keuhkot"? Miksi lääkärit tupakoivat, vaikka tietävät varmasti mitä se tekee elimistölle? <br /><br />Miksi kukaan meistä tekee asioita, joiden tiedämme olevan mahdollisesti tuhoavia? Koska emme todellisuudessa usko siihen. Ei niin voi <i>meille</i> käydä.<br /><br />Eihän?Minna Wilhelmiinahttp://www.blogger.com/profile/09688284300129459078noreply@blogger.com1