keskiviikkona, lokakuuta 10, 2007

Primitiivireaktio

Aika harvoin tekee mieli sylkäistä halveksunnasta ketään kohti. Nyt tekisi.

En piittaa piiruakaan, millainen päivä tai elämä on ihmisellä ollut, jotta tuohon päätyy. En piittaa siitäkään, että tyyppi on 75-vuotias. En ymmärrä, en edes halua ymmärtää. Alimpaan helvettiin lähettäisin tuollaiset. Perkele.

(Tällä kertaa ette voi ainakaan väittää, että kirjoitin liian pitkän postauksen.)

Edit 21:18
Toisaalle kirjoitin näköjään hiukan pidemmän.

5 kommenttia:

Annakoo kirjoitti...

älä muuta sano. vit. saat. perk. helv. jumal. arrrrgghh.
en muuten myöhästynyt! lusmusin kuus tuntia, hävettävän helppoa rahaa. maalaiset joivat viinaa ja söivät lihakeittoa. huh, menen maksamaan velat lähikauppaan. mieti millainen luottamus lähikaupan venäläisillä, ei nykyään mistään velkaa saa. minäkin luotan venäläisiin :)
olikohan mulla vielä jotain muuta?

Kaura kirjoitti...

Huh, nyt näkyy punaista!!! Ja samalla pelottaa. Se olisin voinut olla vaikka minä.

Minna Wilhelmiina kirjoitti...

Niinpä, Kauraseni. Minäkin ajattelin heti pariakin ystävää, joka se olisi voinut olla. Mistä sen toisaalta tietää, vaikka se joku tuttu olisikin. Pelottava ajatus.

En minä oikein nyt osaa ajatellakaan muuta kuin että toivon sen tytön toipuvan. Ja sen miehen mätänevän jossain tosi pienessä sellissä tosi pitkän aikaa.

Mutta milläpä saada ihmistä tajuamaan, mikä on pyhää? Sitäpä pohdin tänään.

Annareetta, kirjoitapa mun mieliks Nälkätaiteilijaan maalaisista, jotka syövät lihakeittoa ja juovat viinaa. Sinullahan on selvästi tuossa oivallinen aineistonkeruupaikka! :)

Minna Wilhelmiina kirjoitti...

Niin, ja muuten niistä venäläisistä kaupanpitäjistä kanssa! Kuulostavat mukavilta tyypiöiltä, he.

Susienne kirjoitti...

Notta on se perkele!

On se nyt jumalauta... :O

-Sus

 
Clicky Web Analytics