torstaina, toukokuuta 19, 2005

Suojatyö vai työsuoja

Työmarkkinatuen uudistus (pdf) on puhuttanut puolin ja toisin. Mm. Juha-Pekka Saareks on Helsingin Sanomien mielipideosastolla (maksullinen) esittänyt asian ”orjatyönä” ja työttömien hyväksikäyttönä, koska he eivät saa vaivoistaan palkaksi muuta kuin sen minkä ennenkin. Hänen argumenttinaan on mm. että pieni lisänä tuleva ylläpitokorvaus (muistaakseni 7€/pv) ei jää työttömälle tuloksi vaan kuluu eittämättä matkoihin, ruokailuun yms. Puoltavat tahot ovat esittäneet, että toimi toisi työttömälle lisätuloja ja aktivoisi heitä pysymään työelämän syrjässä kiinni. Ja he ovat molemmat oikeassa – ja väärässä.

Ensinnäkin uudistusta puoltavien tahojen argumenteissa on toivomisen varaa. Työtön voi kokopäiväistä (tai 75%) suojatyötä tehdessään jäädä rahallisesti myös tappiolle – riippuen matkustus- ja ruokailumahdollisuuksista ja niiden hinnoista, lasten päivähoidosta jne. Tämä ei kai liene suojatyön tarkoitus?

Esimerkiksi työministeri Filatovin mainitsema ylimääräinen 200 € nettona /kk suojatyöstä ei pidä paikkaansa. 7 euron ylläpitokorvaus 21,5 työpäivänä tekee yhteensä 150,5 €, ja jollei työntekijä keksi ilmaista tapaa kulkea työmatkat ja syödä lounasta ruokalassa, raha kuluu kyllä aivan varmasti sentilleen juuri näihin. Voipa olla etteivät riitäkään – monestakohan ruokalasta saa nykyään matkoista ehkä jääneillä 2-3 eurolla aterian? Kaikissa paikoissa EI ole suunniteltu kylmäsäilytystilaa, saati mikroa yms. eväille – eivätkä nekään ilmaisia ole.

Toisekseen: kysymys Saarekselle ja muille orjatyöstä puhujille: Mitä työmarkkinatuella elävä työtön on tarkalleen ottaen tehnyt yhteiskunnan hyväksi ansaitakseen työmarkkinatukensa ilman minkään maailman työpanosta? Aikaisemmasta työstä ansaittu työttömyysturva on kulunut jo aiemmin maksettuun 500:n päivän päivärahaan, asumistukiin jne. Työmarkkinatuki ei kai ole mikään yhteiskunnan tarjoama ”Oloneuvospalkka” vaan työttömän vähimmäiselatukseen tarkoitettu raha, silloin kun hän ei ole saanut työtä. Mielestäni olisi varsin asianmukaista olettaa, että yhteiskunta voi tällä rahalla odottaa työttömältä myös kohtuullista työpanosta yhteiskunnan hyväksi. Orjatyöstä ei ole kysymys.

Ihmettelen suuresti, ettei kukaan vielä ole tuntunut huomanneen kaikkein itsestään selvintä ja luonnollisinta ratkaisua tähän kiistaan. Osa-aikatyövelvoite voisi kuvata ajatusta.

Jokainen työmarkkinatuen varaan jäänyt työtön on velvollinen tekemään tuen edestä saman verran työtä kuin samalla rahalla tekisi keskimääräinen normaalipalkkainen kunnan työntekijä. Käytännössä tämä tarkoittaisi osa-aikatyötä kunnan kohteissa tai tukemissa yrityksissä, esim. Tarja Filatovin mainitsemissa pienyrityksissä. Tämä ratkaisisi osan kunnan työntekijäpulasta ja luultavasti parantaisi kunnallisia palveluja huomattavasti. Mitään uuttahan tukityöllistäminen ei ole. Työmarkkinatuella tehdään jo paljon arkistointia, siivousta, huoltoa, avustajan töitä esim. kirjastoissa, päiväkodeissa, terveyskeskuksissa, kouluissa ja virastoissa. Osa-aikatyötön voi vaikkapa kastella ne kukat, joiden kastelusta kahvihuoneessa aina kiistellään. Nyt järjestelmä vain olisi oikeudenmukaisempi kaikkia osapuolia kohtaan.

Työtön saisi osa-aikatyötä ja sen mukaista palkkaa. Työajalta kertyisi eläkettä. Hän pysyisi aktiivisena ja hyödyllisenä yhteiskunnan jäsenenä. Tämä vähentäisi luultavasti myös masennusta ja muita ongelmia, joita pitkäaikaistyöttömyydestä usein seuraa. Osa-aikatyötön tietäisi ansainneensa rahansa rehellisellä työllä, eikä se siis olisi ”almu” – työttömyys voi olla ylpeydelle kova paikka. Osa-aikatyötön on myös vapaa lopun ajasta etsimään parempaa työtä, jollei satu pitämään nykyisestä.

Yhteiskunta maksaisi sen minkä tähänkin mennessä on maksanut. Suurimpana erotuksena on se, että nyt kaikki työttömät tekevät hiukan suojatyötä koko ajan sen sijaan, että vain osa työttömistä tekisi paljon suojatyötä lyhyinä jaksoina, niin kuin nyt. Luulen myös, että tämä lisäisi tehdyn työn määrää kokonaisuudessaan, kun suurin osa niistäkin, jotka ovat onnistuneet/joutuneet välttymään suojatyöltä, saadaan osa-aikatyön piiriin. Turun Sanomat kertoo tästä: ”Uudistuksen pohjaksi tehty selvitys paljasti, että työmarkkinatukea kymmenen vuotta saaneista 20 000 ihmisestä vain 1 400 on koskaan osallistunut johonkin aktivointitoimeen.”

Aika moni pimeää työtä tekevä tuntisi suurta kiusausta siirtyä normaalin työn piiriin, jollei halua tehdä hyvin paljon töitä päivässä – puhumattakaan päällekkäisyyksistä.

Ongelmatonta tämä ei tietenkään olisi. Ne henkilöt, jotka tekevät kaikkensa, jotta eivät joutuisi tekemään työtä, eivät varmasti häviä mihinkään. Tämä on kuitenkin ongelma, joka vaivaa varmasti kaikkia tähän mennessä tehtyjä ja esitettyjä uudistuksia. Toinen asia on se, että monet työttöminä kituuttelevat pitkäaikaissairaat, joiden terveydentilaa ja oloja ei ole työttömyyden takia edes pyritty parantamaan, tulisi joko pyrkiä kuntouttamaan, tai mikäli se ei ole mahdollista, siirtää sairaseläkkeen piiriin. Mutta näinhän tulisi joka tapauksessa tehdä.

Mutta montako työtuntia se sitten tekisi? Lasketaanpa.

Otetaan taulukko, jossa on keskiansioita kunta-alan ammateissa, ja valitaan sieltä joitakin avustajan ja muun yleistyön nimikkeitä. (Palkat vuodelta 2003.) Esim. apteekkiapulainen, ammattimies, ammattityöntekijä, apuhoitaja, apulaiskanslisti, apulaiskaupunginpuutarhuri, apulaisvahtimestari, apumies, aputyöntekijä, arkistoapulainen, assistentti, asuntola-apulainen, atk-avustaja ja avustaja. Keskiarvo heidän kuukausipalkastaan on 1692,80 €. No, jos oletetaan että kaikki tekevät 8-tuntista päivää arkipäivisin (n. 21,5 pv/kk), heidän työtuntejaan tulisi yhteensä 178 h/kk ja keskimääräiseksi tuntipalkakseen muodostuisi noin 9, 84 €.

No, työmarkkinatuki on 20 arkipäivältä 464,80 € ja se tekee 21,5 arkipäivän eli työkuukauden mukaan 499,66 €/kk. Montako työtuntia tällä rahalla sitten saa? Sillä saa n. 50 tuntia ja 47 minuuttia. 8-tuntisina päivinä tämä tekee kuukaudessa 6 täyttä päivää + 2 tuntia ja 47 minuuttia. Siis kuukaudessa. Joka arkipäivää kohti laskettuna työaikaa olisi 2 tuntia ja 22 minuuttia. Tähän voitaisiin lisätä työpäiviltä joko aiemmin mainittu ylläpitokorvaus tai muutama kuukausittainen tunti työmatkojen ym. ylimääräisten kulujen kattamiseen.

Ei varmaan tekisi tiukkaakaan, vai mitä?




LÄHTEET:

Helsingin Sanomat, mielipidekirjoitus 18.5.2005:
Orjatyöpaikoista ei ole mitään hyötyä (Juha-Pekka Saareks)
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/artikkeli/1101979564090 (maksullinen)

Työryhmämuistio 2005: Työmarkkinatuen aktivointi – yhteiskuntatakuu pitkäaikaistyöttömille (pdf-muodossa):
http://www.mol.fi/mol/pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/07_julkaisu/thj347_yhteenveto.pdf

Työministeri Tarja Filatov: Työmarkkinatuen uudistuspaketti luo pitkäaikaistyöttömille uusia väyliä pois työttömyydestä
http://www.mol.fi/mol/fi/06_tyoministerio/05_tiedotteet/2005-04-18-02/index.jsp

Työministeri Tarja Filatov: Tuet ovat mahdollisuus pienelle yritykselle
http://www.mol.fi/mol/fi/06_tyoministerio/05_tiedotteet/2005-04-18-01/index.jsp

Turun Sanomat: Kuntapuoli epäilee työvoimahallinnon ammentaneen keinonsa tyhjiin – Valtio sysää työttömyysturvan rahoitusta kuntien vastuulle (Kirsti Pohjonen)
http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-03-29,4:292307,1:0:0:0:0:

Taulukko kunta-alan keskipalkoista:
http://www.kuntatyonantajat.fi/keskiansiot/frameindex.html

Työhallinnon julkaisu 347: Työmarkkinatuen aktivointi – yhteiskuntatakuu pitkäaikaistyöttömille (pdf-muodossa):
http://www.mol.fi/mol/pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/07_julkaisu/thj347.pdf

5 kommenttia:

soopa kirjoitti...

Joku saattaisi argumentoida, ehkäpä vielä aiheellisesti, että tuollainen osa-aikatyövelvoite johtaisi siihen, että osa ihmisistä tekisi jatkuvasti sitä. Tällöin kunnat voisivat olettaa, että tietyt työt voi aina jättää osa-aikatyöllistetyille, mikä vääristäisi työmarkkinoita ja saattaisi hämärtää varsinaisten työntekijöiden velvoitetyöllistettyjen rajaa.

Toisaalta taas, kuntien ja valtion työntekijöiden palkat maksetaan samasta pussista kuin työttömienkin, joten mitä väliä onko työtä tekevä henkilö hakenut työpaikkaansa normaalisti ja tekee sitä 8 h/pv vai onko hänet suostuteltu siihen ja tekee sitä tuon 2 h/pv. Pääasia, että hommat tulee hoidetuksia ja mahdollisimman vähän ihmisiä syrjäytyy.

Hyvä merkintä.

Mette kirjoitti...

Tämän kirjoitan nimimerkillä "kokemusta on". Olin työttömänä joitakin vuosia. Sinä aikana sain kaksi 6 kk:n jaksoa. Toinen oli ihan kiva. Sain oikeaa palkaa ja tein oikeaa työtä. Ilmoittauduin toiveikkaasti vaikka lomittajaksi tai miksi vain, mutta eivät ottaneet, koska hommat teetettiin aina uusilla 6 kk:n työllistetyillä. Toinen homma taas oli niin kaukana kotoa, että kun työaika oli 6,5 t, niin kaikkiaan olin työssä tai matkoilla 9 t/päivä ja tein vielä osan hommista kotona, koska eivät onnistuneet työssä ja vaadittiin silti. Lisäksi osoittautui, että työnantajalla viirasi päästä. Kun hän alkoi heitellä terävillä esineillä, menin ammattiliittooni. Pyrkimys oli purkaa työsuhde. Ei mennyt läpi työvoimatoimistossa, tuli 4 kk:n karenssi. Myöhemmin kuulin, että edeltäjäni oli paennut, koska häntä oli sohittu puukolla, joten taisin päästä vähällä. Voin kuvitella, miten hauskoja nämä kahden tunnin työpäivät olisivat.
Ani harva työtön tosissaan haluaa olla sillä työmarkinatuella, johon täytyy vielä hakea sossusta lisää, jotta saa vuokran maksettua. Minä olen ikäni mittaan tuntenut tasan yhden (ja hän lisäsi tulojaan keittämällä pontikkaa). Olen kyllästynyt työttömien mollaamiseen, vaikka en enää sellainen olekaan.

Wilhelmiina kirjoitti...

Ethän, Mette, kuitenkaan ajatellut, että minä jotenkin mollaisin työttömiä tällä kirjoituksella? :( Jos se ei käy tästä muuten ilmi, kerron, että varsinaisesti yritin kyllä ihan päinvastaista. Tiedänhän minä millaista se on.

Mette kirjoitti...

En todellakaan tähdännyt sinuun, vaan joka puolelta esiin tunkevaan yleiseen asenteeseen. Henkilökohtaisesti olisin ollut valmis ehdotukseesi, mikäli sen olisi voinut tehdä vaikkapa viikonloppusijaisena kerran viikossa. Hainkin sellaisia hommia, mutta sitten yllätyksekseni totesin pääseväni eläkkeelle, hain ja tässä olen. Toistan, että kiukkuni ei kohdistunut sinuun, vaan maailmaan yleensä (jonka potkiminen on aika turhaa, mutta rentouttaa).

Mikko Moilanen kirjoitti...

"Toisekseen: kysymys Saarekselle ja muille orjatyöstä puhujille: Mitä työmarkkinatuella elävä työtön on tarkalleen ottaen tehnyt yhteiskunnan hyväksi ansaitakseen työmarkkinatukensa ilman minkään maailman työpanosta?"

Ollut reservissä työvoimapulaa, sotaa varten tai synnyttämistä varten. On voinut olla myös sivistämässä itseään ja hankkimassa elämänkokemusta. On voinut harjoitella pääsykokeisiin, jotta voisi kehittyä koulutuksen jälkeen tuottavaksi yksilöpyksilöksi.

Tälläisten työpakotekeinojen pohjimmainen haitta on se, että naiset joutuvat huoraamaan entistä enemmän säilyttääkseen elintasonsa. Pomon on aina helpompi vaatia seksiä, jos naisen vaihtoehdot on työpakote tai nykyinen työ. Lisäksi vapaa-aika vähenee, kun ajan joutuu käyttämään minimielannon hankkimiseen. Sellainen ei ainakaan edistä yleistä sivistystason nousua.

Kyllä on piru merrassa.

 
Clicky Web Analytics