tiistaina, kesäkuuta 27, 2006

Itkeäkö vaiko nauraa

Onneksi tasa-arvo on Suomessa saavutettu. Muuten tulisi kaikenlaisia kyseenalaisia asioita mieleen tästäkin kommentista: (via Hesari)

"Ketosen suvun perheyrityksessä Turun Sanomissa [päätoimittajan] muodollisen valinnan tekee hallitus, mutta käytännössä se päättää toimitusjohtajan esityksen mukaan. Onko sukupuolella vaikutusta valintaanne, toimitusjohtaja Keijo Ketonen? ”Ei ole.

Kolmenkymmenen suurimman lehden vastaavina päätoimittajina ei ole yhtään naista. Voiko asialle tehdä jotain? ”En usko, että voi tehdä. Elämän kulku on tämä: miehet tekevät ja naiset saavat lapsia. Se on tässä se suurin este. Kun valitset jonkun nuoren etelän naisen tehtävään, seuraava ilmoitus on äitiysloma. Ei lehti voi tulla toimeen ilman vastaavaa päätoimittajaa.” Ketonen kuitenkin muistuttaa, että aikakauslehdissä tilanne on täysin toinen. Naisia on runsaasti isojenkin lehtien päätoimittajina." *

Siis, luetaas uudestaan, tällä kertaa selkokielellä:

"Juu ei meillä ole mitään ennakkoluuloja tai ongelmia tasa-arvon suhteen. Fakta on kuitenkin se, että miesten tehtävä on metsästää, naisten tehtävä olla kotona synnyttämässä. Naisia ei voi ottaa töihin, koska ne lisääntyvät ja pitävät sen takia vielä lomaakin.

Meidän firmassa ei laiskotella, vaan päätoimittaja on töissä kaikissa olosuhteissa. Koska päätoimittajan työ on niin vaikeaa, hänelle ei voi koskaan hankkia sijaista. Päätoimittaja tulee töihin vaikka pää kainalossa tai sitten johtaa lehteä sairaalasta käsin. Mutta menkää te naiset johtamaan niitä naistenlehtiänne - ei sen niin väliä ole jos jonkun Me Naisten päätoimittaja onkin puoli vuotta poissa, koska kyllähän nyt sitä lehteä tekee kuka tahansa muija. Mutta ei meille, kiitos - meillä on ihan oikea lehti hoidettavana."

Kiitos, Keijo. Taas on maailman asiat saatettu reilaan ja tasa-arvohumpuukit oikaistu.


Edit 28.6. Myös Hiipinä on nostanut kyseisen kommentin tapetille.

*(Korostukset, kappalejako ja []-lisäys minun.)

15 kommenttia:

LL kirjoitti...

Uskoisin, että Ketosen kommentit oli siteerattu noin suoraan juuri siksi, ettei jäisi kenellekään epäselväksi. Avaamalla suunsa mies osoitti pätevyytensä sanan puoilueettomana saattajana.

Minna Wilhelmiina kirjoitti...

Näinpä juuri.

Mukava kuulla sinustakin pitkästä aikaa, Laura. :)

Anonyymi kirjoitti...

Sinä kyllä luit melkolailla kuin piru raamattua tuota hesarin juttua. Tuon Keijo Ketoselta lainatun pätkän voi kyllä helposti tulkita paljon vähemmänkin naisvihamieliseksi, mutta ymmärrän kyllä, että et halua niin tehdä.

Esimerkiksi tuo "miehet tekevät ja naiset saavat lapsia" on valitettavan usein realiteetti, eikä Keijo Ketonen ottanut (ainakaan siis tuon hesarin jutun mukaan) mitenkään kantaa siihen, mitä naisten tai miesten pitäisi tehdä.

Minna Wilhelmiina kirjoitti...

Niin niin, me kaikki olemme vapaita tässä demokratian, sanan- ja ehkä ajatuksenvapaudenkin maassa tekemään jokainen omanlaisemme tulkinnat, ja muodostamaan vapaasti mielipiteitä. Niin kuin teemmekin. Sinäkin, etkös vaan? ;)

Anonyymi kirjoitti...

Nimenomaan, en ole muuta väittänytkään. Hyökkäsit vaan mielestäni melko heppoisin perustein tuota Keijo-parkaa vastaan. Vieläpä tuollaisella "olkinukke"-tekniikalla, joka on mielestäni aina vähän asiatonta.

Mutta Keijohan voi toki olla maailman isoin sovinisti, sen mahdollisuutta en kiellä, kun en ko. henkilöä tunne.

Minna Wilhelmiina kirjoitti...

Keijo-parka. Toivottavasti minun pikku mielipiteeni ei hirveästi surettanut häntä. Suurten uutislehtien johtoasemiinhan yleensä palkataan niin tunteellista ja herkkää väkeä. Ja Keijo varmasti on niin kiinnostunut, että lukee blogeja ja tietysti erityisesti minun blogiani aivan päivittäin.

:D

Minusta ihmiset, jotka antavat julkisia lausuntoja, jotka kuulostavat jo sellaisenaan karikatyyrimaisilta (lausujana vieläpä uutisalalla kauan työskennellyt henkilö, joka ehkä ymmärtää, että julkisia lausuntoja saatetaan ehkä joskus kritisoida) ehkä kuitenkin kestävät jos heidän mielipiteistään lasketaan hiukan leikkiä. Ehkä "Keijo-parka" ei kuitenkaan ala sääliä itseään, vaikka lukisi tämän kärjistyksenkin - vaikka sinua hänen kohtalonsa säälittäisikin... Ehkä? ;)

Anonyymi kirjoitti...

Pointtini ei niinkään ollut se, että Keijolle tulisi suru puseroon, vaan se, että on ylipäänsä typerää tylyttää ihmisiä, joista ei mitään tiedä. Täysin sallittua tietysti, ja inhimillistä, mutta typerää.

Minna Wilhelmiina kirjoitti...

...sanoi henkilö, joka ravaa anonyyminä tylyttämässä blogihenkilöä, josta ei mitään tiedä. Teidän teorianne on todella aukoton, herra/rouva Sherlock. ;) Onneksi typeryys ei mitenkään liity Teidän tekoihinne. :D

Kuulehan, niin paljon kuin nautinkin tästä älyllisyyden huikeasta purskahtelusta, minulla on juuri nyt hiukan tärkeämpääkin tekemistä. Sallittehan että vetäydyn. Mukavaa illanjatkoa.

Anonyymi kirjoitti...

Mielenkiintoista, jos todella et näe eroa lehtijutussa esiintyneen henkilön ivallisen haukkumisen muutaman lainauksen perusteella ja siitä huomauttamisen välillä.

Mutta siinä olet oikeassa, että typeryys liittyy minun tekoihini yllättävänkin monessa asiassa ;)

Minna Wilhelmiina kirjoitti...

Mmm-hmm. On myös sangen mielenkiintoista, kuinka omahyväinen tekopyhistely kuulostaa hämmästyttävän usein samalta, vaikka sen yrittäisikin verhota hurskaisiin ja vaivoin kohteliaisiin sananparsiin. Ilmeisesti ette millään tavalla koe, että kritiikin antaminen olisi sallittua muillekin kuin Teille, parahin anonyymi. On myös huvittavaa, kuinka itsepintaisesti haluatte kutsua tuntikausien pikkumaista kinasteluanne "huomauttamiseksi". Huomauttaminen yleensä on yksi (1) puheenvuoro, jossa jokin epätyydyttävä asia todetaan. Huomauttaminen ei ole näsäviisastelua ja huonosti rivien väliin kätkettyä lapsellista haistattelua.

On myös mielenkiintoista, että haluatte nähdä ironisessa ja verrattain sangen lempeässä leikinlaskussa, joka kritisoi puheenvuoroa ja esitettyä mielipidettä, eikä siis henkilöä sinänsä, "ivallista haukkumista". Se osoittaa mielestäni hiukan, jos sallitte spekuloinnin, huumorintajuttomuutta ja/tai ylireagointia. Mutta huumorihan on toki laji, jossa ihmiset eivät aina ymmärrä toisiaan ja parhaatkin tarkoitukset saattavat mennä megalomaanisesti ohi. Eikä huumorintajua kaikilla tietenkään olekaan. Huumorintaju ei toki täälläkään ole vaadittua, mutta helpottaa kyllä monia asioita kummasti, kuten esim. muiden kuin omien mielipiteiden sietokykyä. Ehkä pitäisi laittaa mahdollisesta yhteensopimattomasta huumorista varoituskolmio tuonne blogin yläosaan.

Jotenkin alkaa nyt kuulkaa vaikuttaa siltä, että Te olette nyt vetänyt ison henkilökohtaisen herneen nenäänne, ja ryhtyneet tähän pakonomaiseen kiistelyyn ilmeisesti tekemisen puutteesta. Koska minulla ei kuitenkaan sellaista ole, aion jatkossa noin vain napsia kommenttinne pois, jos intoudutte jatkamaan. Pahoittelen, mutta mielestäni pikkumainen kinastelu rumentaa tätä minun blogini kommenttilootaa.

Jormanen, kyä näin o. ;)

Panu kirjoitti...

Näin siinä sitten kävi kun jaksoitte kitistä turhista ja sotkea politiikkaanne ihmisten yksityisasioihin. Nyt nousee sellainen patriarkaatti johon verrattuna kiihkomuslimit ovat vetisiä liberaaleja.

Tämä pohjoismaiden emansipaatio oli pelkkä historian parenteesi ja sitäkään ette osanneet käyttää järkevästi.

Minna Wilhelmiina kirjoitti...

Tuntuu, että tuossa pitäisi soida jokin mahtipontinen fanfaari taustalla. :D

Kiva kun kävit, Panu.

Panu kirjoitti...

Wagneria, ehdottomasti. Valkyyrioiden ratsastus.

Tai no, ehkä sittenkin vielä parempi olisi Straussin Zarathustra-teema.

Anonyymi kirjoitti...

Jos perustaisin yrityksen, en palkkaisi nuorta naista tehtäviin. Syyt ovat puhtaasti taloudelliset. Äitiysloma voi kaataa yrityksen.

Teinä syyttäisin systeemiä! Yrittäjyys ja vielä ennen kaikkea se ruohonjuuritason yrittäjyys on se hedelmä, jota Suomikin tarvitsee.

Valtion on tuettava pienyrityksiä näissä asioissa, jotta ei ole pakko syrjiä ketään. Toinen vaihtoehto on olla perustamatta yrityksiä.x

Minna Wilhelmiina kirjoitti...

Ei se pelkästään "systeemin" vika ole, ihmisethän näitä päätöksiä tekevät. Pienyrityksen kannalta asia on hankala, ja olet oikeassa että kuormitusta pitää tasapainottaa molempien vanhempien työpaikoille. Silti - voi miespuolinenkin työntekijä yllättäen joutua monen kuukauden sairaslomalle. Varmuutta ihmisten palkkaamisessa ei ole, vaikka käytämme sitä tekosyynä.

Raskaudesta on tullut sellainen mörkö yritysmaailmassa, että ehkäpä vakuutusyhtiöiden kannattaisi ottaa valikoimaansa raskausvakuutus, joka kattaa osan kuluista jos vakuutuksenottaja pamahtaa yllättäen paksuksi. Tai se voisi myydä niitä yrityksille, jotta ne saisivat korvauksia jos työntekijät jäävät äitiyslomalle.

Joka tapauksessa, Turun Sanomat ei liene pienyritys, joten kyseisenlainen argumentointi tuskin pelastaa sen kasvoja tässä asiassa.

Jatkoin keskustelua vielä tuonne oman merkinnän puolelle, jos kiinnostaa. Se kun ei enää suoraan vastannut tähän kysymykseen.

 
Clicky Web Analytics