Onneksi tasa-arvo on Suomessa saavutettu. Muuten tulisi kaikenlaisia kyseenalaisia asioita mieleen tästäkin kommentista: (via Hesari)
"Ketosen suvun perheyrityksessä Turun Sanomissa [päätoimittajan] muodollisen valinnan tekee hallitus, mutta käytännössä se päättää toimitusjohtajan esityksen mukaan. Onko sukupuolella vaikutusta valintaanne, toimitusjohtaja Keijo Ketonen? ”Ei ole.”
Kolmenkymmenen suurimman lehden vastaavina päätoimittajina ei ole yhtään naista. Voiko asialle tehdä jotain? ”En usko, että voi tehdä. Elämän kulku on tämä: miehet tekevät ja naiset saavat lapsia. Se on tässä se suurin este. Kun valitset jonkun nuoren etelän naisen tehtävään, seuraava ilmoitus on äitiysloma. Ei lehti voi tulla toimeen ilman vastaavaa päätoimittajaa.” Ketonen kuitenkin muistuttaa, että aikakauslehdissä tilanne on täysin toinen. Naisia on runsaasti isojenkin lehtien päätoimittajina." *
Siis, luetaas uudestaan, tällä kertaa selkokielellä:
"Juu ei meillä ole mitään ennakkoluuloja tai ongelmia tasa-arvon suhteen. Fakta on kuitenkin se, että miesten tehtävä on metsästää, naisten tehtävä olla kotona synnyttämässä. Naisia ei voi ottaa töihin, koska ne lisääntyvät ja pitävät sen takia vielä lomaakin.
Meidän firmassa ei laiskotella, vaan päätoimittaja on töissä kaikissa olosuhteissa. Koska päätoimittajan työ on niin vaikeaa, hänelle ei voi koskaan hankkia sijaista. Päätoimittaja tulee töihin vaikka pää kainalossa tai sitten johtaa lehteä sairaalasta käsin. Mutta menkää te naiset johtamaan niitä naistenlehtiänne - ei sen niin väliä ole jos jonkun Me Naisten päätoimittaja onkin puoli vuotta poissa, koska kyllähän nyt sitä lehteä tekee kuka tahansa muija. Mutta ei meille, kiitos - meillä on ihan oikea lehti hoidettavana."
Kiitos, Keijo. Taas on maailman asiat saatettu reilaan ja tasa-arvohumpuukit oikaistu.
Edit 28.6. Myös Hiipinä on nostanut kyseisen kommentin tapetille.
*(Korostukset, kappalejako ja []-lisäys minun.)
tiistaina, kesäkuuta 27, 2006
Itkeäkö vaiko nauraa
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Uskoisin, että Ketosen kommentit oli siteerattu noin suoraan juuri siksi, ettei jäisi kenellekään epäselväksi. Avaamalla suunsa mies osoitti pätevyytensä sanan puoilueettomana saattajana.
Sinä kyllä luit melkolailla kuin piru raamattua tuota hesarin juttua. Tuon Keijo Ketoselta lainatun pätkän voi kyllä helposti tulkita paljon vähemmänkin naisvihamieliseksi, mutta ymmärrän kyllä, että et halua niin tehdä.
Esimerkiksi tuo "miehet tekevät ja naiset saavat lapsia" on valitettavan usein realiteetti, eikä Keijo Ketonen ottanut (ainakaan siis tuon hesarin jutun mukaan) mitenkään kantaa siihen, mitä naisten tai miesten pitäisi tehdä.
Nimenomaan, en ole muuta väittänytkään. Hyökkäsit vaan mielestäni melko heppoisin perustein tuota Keijo-parkaa vastaan. Vieläpä tuollaisella "olkinukke"-tekniikalla, joka on mielestäni aina vähän asiatonta.
Mutta Keijohan voi toki olla maailman isoin sovinisti, sen mahdollisuutta en kiellä, kun en ko. henkilöä tunne.
Pointtini ei niinkään ollut se, että Keijolle tulisi suru puseroon, vaan se, että on ylipäänsä typerää tylyttää ihmisiä, joista ei mitään tiedä. Täysin sallittua tietysti, ja inhimillistä, mutta typerää.
Mielenkiintoista, jos todella et näe eroa lehtijutussa esiintyneen henkilön ivallisen haukkumisen muutaman lainauksen perusteella ja siitä huomauttamisen välillä.
Mutta siinä olet oikeassa, että typeryys liittyy minun tekoihini yllättävänkin monessa asiassa ;)
Näin siinä sitten kävi kun jaksoitte kitistä turhista ja sotkea politiikkaanne ihmisten yksityisasioihin. Nyt nousee sellainen patriarkaatti johon verrattuna kiihkomuslimit ovat vetisiä liberaaleja.
Tämä pohjoismaiden emansipaatio oli pelkkä historian parenteesi ja sitäkään ette osanneet käyttää järkevästi.
Wagneria, ehdottomasti. Valkyyrioiden ratsastus.
Tai no, ehkä sittenkin vielä parempi olisi Straussin Zarathustra-teema.
Jos perustaisin yrityksen, en palkkaisi nuorta naista tehtäviin. Syyt ovat puhtaasti taloudelliset. Äitiysloma voi kaataa yrityksen.
Teinä syyttäisin systeemiä! Yrittäjyys ja vielä ennen kaikkea se ruohonjuuritason yrittäjyys on se hedelmä, jota Suomikin tarvitsee.
Valtion on tuettava pienyrityksiä näissä asioissa, jotta ei ole pakko syrjiä ketään. Toinen vaihtoehto on olla perustamatta yrityksiä.x
Lähetä kommentti