Jouluksi toivon
sen ainoan mantelin
riisipuuroosi,
kynttilöitä hämärään,
kotiisi kuusen tuoksun.
Ensi vuodeksi
sen ison lottovoiton –
joka päivääsi
hulvatonta naurua,
ystävän läheisyyttä.

Lahjoja pitäisi ostaa? Ruuhkat eivät houkuta? Haluaisit olla eettinen kuluttaja? Näistä verkkokaupoista voi hankkia lahjoja ja käyttötavaraa hiukan paremmalla mielellä.
Hyväntekeväisyys-, avustus- ja ihmisoikeusjärjestöjen verkkokaupat:
Unicefin verkkokauppa
Täältä löytyy mm. kortteja (myös yrityskortit), leluja, pehmoeläimiä, pelejä, vaatteita, kalentereita, muistikirjoja, kirjepaperisettejä jne. Ostamalla täältä autat Unicefin kansainvälistä lastensuojelutyötä. Unicefilla on myös valtavan hienoja Pehmeitä paketteja.
Mannerheimin lastensuojeluliitto
Verkkokaupasta löytyy esim. vaatteita ja muita tekstiilejä (Lapset Ensin -mallisto) sekä korusähkeitä ja adresseja. MLL tekee varoilla suomalaista lastensuojelutyötä ja tukee lapsiperheitä vaikeissa elämäntilanteissa.
Pelastakaa lapset
Tarjolla laadukasta keramiikka- ja lasitaidetta, leluja, paitoja ja pusakoita, sekä erikoisia tarina-, myytti yms. korttisarjoja. Ostamalla täältä tuet lastensuojelua meillä ja maailmalla.
Suomen Punainen Risti: Hyvän Mielen Verkkokauppa
Verkkokaupassa näyttääkin olevan aivan erityisen monipuolinen tuotevalikoima, josta löytyy mm. ihana Martta Wendelin -seinäkalenteri, musiikki- ja dvd-levyjä, kauniita kortteja, Aarikka-tuotteita, tekstiilejä, koruja ja myös kaikenlaista käytännöllistä.
Kummijärjestö Plan Suomen verkkokauppa
Sieltä löytyy mm. pelejä, satukirja, vaatteita, Aurinkolintu- ja Eko-koruja, kortteja, CD:itä ja muuta lahjaksi sopivaa. Yrityksille yhteistyömahdollisuuksista löytyy tietoa Yritysyhteistyö-sivulta. (Plan Suomen järjestön sivut löytyvät täältä.)
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen verkkokauppa
Paitoja, muita tekstiilejä, joulukortteja yms.
WWF Suomen verkkokauppa
Eläin- ja luontoaiheisia tavaroita luonnonsuojelun hyväksi. Korttien lisäksi liikkeessä on kattava valikoima vaatteita, pehmoeläimiä, leluja, kodintekstiilejä ja muuta lahjatavaraa. Kortteja myös yrityksille. WWF eli Maailman luonnonsäätiö toimii yli 100 maassa.
Eläinsuojeluliitto Animalian verkkokauppa
Tarjolla taidetta, postikortteja, t-paitoja, kirjoja, koruja ja monenlaista muuta.
Suomen Luonnonsuojeluliiton Luontokauppa
Kaupasta löytyy hyvin monipuolisesti kaikenlaista: retkeily- ja ulkoilutuotteita, hoitotuotteita, Norppa-tuotteita, lahjatavaroita, kodintavaroita, tekstiilejä yms.
Kirkon ulkomaanavun nettikauppa
Täältä löytyy paljon joulutuotteita, kuten joulukortteja, kahvia, joulukoristeita, leluja, tekstiilejä, laukkuja ja kaikenlaista muuta mukavaa. Helsingissä on myös kauppa.
Syöpäjärjestöjen verkkokauppa
Tekstiilejä (mm. Syöpä-tuotteet), Aarikan Hiiri-tuotteita sekä kortteja ja adresseja.
Invalidiliiton verkkokauppa
Valikoimissa on paljon turva- ja terveystuotteita (kuten ensiapupakkauksia, kuumavesipullo, saunamyssy...), mutta myös muuta, esim. jäälyhtymuotit. Tulot menevät vaikeavammaisten palvelujen kehittämiseen Suomessa.
Autismi- ja Aspergerliitto
Verkkokaupasta löytyy esim. lasten maalaamia joulukortteja, kirjoja, paitoja ja muuta aiheeseen liittyvää.
Hyvän mielen lahjoja heille joilla on jo kaikkea:
World Visionin hieno idea: Lahjaksi lehmä -verkkokaupassa voit ostaa ystäville tai perheellesi lahjaksi tarvikkeita, jotka toimitetaan hänen nimissään lapsille ja heidän perheilleen kansainvälisillä kriisialueilla. Ystäväsi saa kortin, jossa lahjoituksestasi kerrotaan. Lahjat (esim. terveystarkastus, koulutarvikkeet tai ruokakori) toimitetaan perheille suoraan. World Visionilla on myös verkkokauppa, josta voi ostaa hauskoja paitoja. World Vision on maailman suurin kansainvälinen kummilapsijärjestö.
Kirkon ulkomaanavun Toisenlaisesta lahjakaupasta voit antaa ystävällesi lahjaksi mm. koulupukuja lapsille, puuntaimia, lääkkeitä, kanoja, puhdasta vettä, vuohen ja kaikkea muutakin tarpeellista lähetettäväksi ihmisille, jotka niitä tarvitsevat. Tarjolla myös erinomainen yrityslahjaidea.
Lahjoita solidaarisuutta!
Kansainvälisen solidaarisuussäätiön verkkokaupassa voit antaa lahjaksi esimerkiksi ammatin tai turvallisen yöpaikan. Säätiöllä on sivujen mukaan tällä hetkellä yhteistyö- ja kehityshankkeita Väli-Amerikassa, Afrikassa ja Karjalassa. Hankkeiden tavoitteena on auttaa ihmisiä auttamaan itse itseään.
Interpedia tarjoaa mahdollisuuden lahjoittaa esim. joulukortti- tai merkkipäiväkukkarahat kehitysmaiden lapsille. Tiedon lahjoituksesta voit lähettää vastaanottajan sähköpostiin Interpedian e-kortilla. Voit myös ohjata oman merkkipäiväsi lahjoitukset kehitysyhteistyöhön, ja sopia etukäteen jopa lahjoituksen kohteesta. Tulleista lahjoituksista saat itsellesi halutessasi listan. Interpedia myy myös adoptioaiheisia julkaisuja sekä tekstiilejä, joiden tuotto menee Interpedian lapsityöhön.
Ympäristöjärjestö Dodon iloinen ympäristölahja vie Madagasgarin pienviljelijöille mehiläishoidon aloituspaketteja ja Länsi-Afrikan Malin naisille puutarhakoulutusta ja viljelyvälineitä. Hyvää mieltä ja lisäksi tukea sekä ihmisille että ympäristölle.
I-Aidin Hyvät lahjat -kaupassa voit myös antaa lahjoja Intian Jaipuriin lastenkoteihin, katulapsille ja slummissa asuville perheille. Tarjolla koulupäiviä, vettä, ruokaa, huopia ja vaatteita.
Suomen lähetysseuran Onnen lahjat -kaupassa voit antaa lahjaksi kehitysmaiden lapsille mm. rokotteita, puhdasta vettä, koulukirjoja tai vaikkapa kaksi lammasta.
Muita hyvän mielen kauppoja:
Mentalwear on myös kiva paikka ostella lahjoja, vaikka kaikki sen tuotto ei menekään hyväntekeväisyyteen. Mentalwear avustaa joka vuosi erilaisia järjestöjä, kuten Suomen Mielenterveysseuraa, Alzheimer keskusliitto ry:tä sekä Aids-tukikeskusta. Mentalwearin suunnittelemia kampanjapaitoja voi ostaa Suomen Mielenterveysseuran verkkokaupasta.
Karma Shop myy sertifioituja reilun kaupan vaatteita sekä luomupuuvillasta ja kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita, joiden tuotantovaiheissa on tuettu kehitysmaiden työntekijöitä sekä ympäristöystävällisempiä tuotantotapoja.
MUMs helping mums tuo maahan eettistä designia eteläafrikkalaisten naisten pajoista. Tarjolla mm. vaatteita, koruja, laukkuja ja jopa huonekaluja.
Left-Online
Reilua kauppaa ja käsityötä suosivasta verkkokaupasta löytyy mm. koruja, vaatteita, kosmetiikkaa, pashmina-huiveja, tyynyjä yms. Sivusto on nykyään vain englanninkielinen.
Joulukin tulee joka vuosi:
Jos joulumieli on hukassa, anna sitä lahjaksi - saat samalla itsellesikin.
Joulukuussa alkaa myös vanha kunnon Joulupata-keräys haastemahdollisuuksineen. Kipaiskaapa siellä laittamassa muutama euro pataan. Niillä muutamalla eurolla viedään iso jouluilo johonkin perheeseen.
Muistathan myös Joulupuu-keräyksen, jolla Suomen nuorkauppakamarit keräävät joululahjoja eri kaupunkien lastensuojelun piirissä oleville lapsille. Kaipa melkein joka perheestä liikenisi pieni joulupaketti lapselle tai nuorelle, joka sen lisäksi, ettei ehkä voi edes mennä jouluksi omaan kotiin, näkisi muutoin Joulupukinkin menevän vain muille kylään?
Paikalliset lahjojenkeräyspaikat löytyvät omalta sivultaan, samoin kuin ohjeetkin. Helppoa kuin mikä, ja hyvä mieli kaupan päälle - sekä saajalle että lahjoittajalle. Suosittelen lämpimästi!
PS: Lisää vastaavia liikkeitä ja sivustojen linkkejä saapi lähettää. Päivitetään kun ehditään.
Kiitos vinkeistä, Marjut, Elvenroot, Qtea, Kulutusjuhlija, Vamppu, Jaatiina, Ilona ja Rndm.
(Edit 23.11.2008: Linkkejä päivitetty ja uusia lisäilty! Kaikkien linkkien pitäisi taas toimia. Jos jokin ei toimi, laitahan viestiä kommenttikenttään. :)
"Maalaisjärjen mukaan vanhemmat eivät ole vastuussa lapsistaan työaikanaan."
Joo, on ihan totta että kun minulla ei ole itsellä lapsia, niin siksi en varmaan ymmärrä tämän lauseen taakse kätkeytyvää raudanlujaa logiikkaa - mutta ihan oikeesti hei?
Istuin tässä juuri koneen äärellä (lukemassa blogeja tietty), ja asunnollani kun on yleensä aika hiljaista, säpsähdin kun joku tuli iltakymmenen jälkeen soittelemaan ovikelloa ja koputtelemaan ovelle. No minähän en tosiaan avaa ovea jollen tiedä kuka siellä on (hyvästä syystä*), joten istuin vain ja kuuntelin. Kohta alkoi postiluukku kolista. Joku huuteli siellä luukusta epäselvästi, olin erottavinani jotain oven avaamisesta.
Huolestuin, että olisiko siellä sittenkin joku tuttu (vaikka millä hän olisi taloon tähän aikaan päässyt?) ja lähdin ovea kohti kuuntelemaan. Postiluukussa mutistiin sekavasti jotain, kuulin äänestä etten tuntenut häntä, humalassa tuntui olevan. "Avaa saatana...", ääni vaati ja jatkoi jotain. Sitten kuului jotakin äkäistä, postiluukun kolinaa ja lause loppui kiukkuisesti "...PASKA!" - ja henkilö kolautti luukun kiinni. Tuli hiljaista.
Palasin tietokoneelle. Noin 15 minuuttia myöhemmin kuulin kuinka (ilmeisesti oven takana elonmerkkejä tarkkaillut) vierailija palasi asuntoonsa.
*
Tällaista tämän talon elämä on. Ilmeisesti joku näistä talon hassunhauskoista asukkaista, joista yhtäkään en tunne millään tasolla, on saanut päähänsä että olen ärsyttänyt häntä jotenkin. Esimerkiksi siten, että seinänaapuri hänen toisella puolellaan, tai ala- tai yläpuolella, on pitänyt jotakin ääntä, ja hän on tulkinnut sen minun syykseni. Tai hän on riidellyt jonkun toisen naapurin tai siippansa kanssa ja päättänyt hankkia toisesta naapurista liittolaisensa - tai kerätä samantien listan nimiä riitakumppanin häätämiseksi. Tai on lukenut jonkun törkeän heippalapun ja päättänyt soittaa kaikki ovikellot läpi saadakseen kiinni sen joka sen on hänelle laittanut. Tai... oikeastaan mitä tahansa. Mikään syy ei tässä talossa ole mikään ihme. Yhteistä niille on yleensä että niihin liittyy läjäpäin aggressioita tai vaihtoehtoisesti kohdistamattomia seksuaalisia tarpeita.
Niin kuin sillä naapurilla, joka varastelee alakerran pyykkituvalta naisten alushousuja - suoraan koneesta, jollei muuten ole otollista tilaisuutta. Hän todennäköisesti asuu joissain niistä asunnoista heti siinä vieressä.
Taannoin - silloin vasta tuleva - kälyni oli kerran menossa ulos asunnostaan tässä samassa talossa, kun hän löi oven takaisin kiinni ja sanoi rauhallisesti veljelleni: "Mennään sittenkin vähän myöhemmin". Hetken päästä oven takana seissyt alaston mies palasi takaisin asuntoonsa.
Aina kotiin tullessani, ovea sulkiessa muistan olla hetken hiljaa kiitollinen siitä, että siinä on lukko.
*****
Pikkujouluajan kunniaksi vielä hiukan jouluisia vinkkejä. Enjoy!
*
On syksy ja rakkaus nukkuu
liian, liian hiljaa.
Tuuli ajaa lehtiä pimeään,
päivisin valo hajoaa ajatuksen
mahdottomuuteen, sinisiin pilviin.
Minä kuljen lyhyitä päiviä pientä labyrinttiäni
edes ja takaisin, sinne ja tänne
alusta loppuun ja takaisin
enkä tiedä osaisinko pois.
On syksy ja kaipuu asuu
repaleisilla oksilla.
Mustat ojat virtaavat vettä,
kaivot asvaltissa pimeitä ovia
painajaisiin, lapsuuden satuihin.
Minä nukun raskaita unia yksin labyrintissäni
kynttilä palaen, ikkunassa
heijastukset häilähtelevät
kuin odotus avaraan valkoiseen.
*
Hullut päivät ovat kuin surrealistinen elokuva – ihmiset vyöryvät paikasta toiseen silmät kiiluen kauhomassa tavaraa (joka ei minusta vaikuta mitenkään erikoisen halvalta), kuin rytmitön vuorovesi, ensin sukkalaatikoita kohti, yhtäkkiä vaihtaen suuntaa kohti kaulahuiveja ja nahkahansikkaita, keltaiset laatikot kaikkialla kuin betoniporsaat, ohjaamassa kulkua kohti, ohi ja toisaalle. Ajelehdit virran mukana puolisokkona, et tiedä minne päin mutta vastavirtaan ei uskalla yrittää – ohitat laatikollisia kenkiä, hiuslakkaa, leluja, heijastimia, röykkiöittäin koruja ja käsilaukkuja ja sukkahousuja, joita ihmiset kaivelevat kuin olisi dyykkauksen maailmanmestaruuskisat ja voittaja saa palkaksi koko kaatopaikan. Juuri kun luulet, että olet saavuttanut äimistyksessäsi jonkinlaisen kliimaksin, yhtäkkiä torvisoittokunta puhkeaa absurdiin humppaan rullaportaiden välissä, ihmiset sähköistyvät yhä kiivaampaan ostoliikkeeseen, ja suustasi purkautuu tahaton hihitys. Mutta kukaan ei huomaisi vaikka laulaisit hoosiannaa, asiakaskunta on eksynyt Maija Poppasen tähtikuvioiden sirkukseen ja vihdoinkin, lastenvaunut auraavat edelläsi tietä ulos, keltaisten pussien valtaamalle kadulle.
Tunnetko ihmisen, johon sopii yksi tai useampi näistä piirteistä:
- Hän on hurmaava ja jollakin tapaa lumoavan erityinen, mutta pidemmän päälle huomaa, että hän käyttää muita vain oman etunsa ajajina – hurmaavuus voi rakoilla yllättävänkin rajusti, jos joku sanoo hänelle ”ei”
- Hän saa sinut tuntemaan häneen tutustuessaan, että sinäkin olet jotenkin ihmeellinen hänen seurassaan, mutta lopulta huomaat, että imartelun tarkoitus on vain saada sinulta ihailua, hänen auransa kiillottamista.
- Hän joutuu usein käsittämättömästi riitoihin muiden ihmisten kanssa, mutta aina siksi, että nämä muut ihmiset ovat jotenkin kohdelleet häntä väärin, he vainoavat häntä tai vehkeilevät hänen selkänsä takana.
- Hän ei näytä omaavan omaatuntoa, mutta saa taitavasti lähipiirinsä tuntemaan häpeää milloin mistäkin. Loukkauksia voidaan jaella hymyillen, rakastavasti, huolestuneesti, asiallisesti ”huomauttaen”, usein myös rehellisyyden nimissä. Niiden tarkoitus on saada vastaanottaja häpeämään tai tuntemaan itsensä huonoksi, samalla kun niiden antaja säilyttää oman ystävällisyyden tai kunniallisuuden leimansa.
- Hän kohtelee muita kylmästi ja raivostuu helposti, jos ei saa kaikkea mitä haluaa. Raivo voi näkyä myös halveksuntana, syyllistämisenä, välien katkaisemisena tms.
- Hän saa toiset tuntemaan syyllisyyttä asioista, joita hän on tehnyt. Syyllinen on joka tapauksessa aina joku muu: jokin yritys, pomo, naapuri, kirkko, perhe, kaverit, kuka tahansa paitsi hän.
- Hän ei pysty tuntemaan empatiaa, asettumaan toisen ihmisen asemaan tai tunnistamaan muiden ihmisten tunteita tai tarpeita. Hän oppii kuitenkin käyttämään toisten heikkouksia taitavasti hyväkseen.
- Hän on vaativa luonne, ja odottaa kaikilta, että he tarjoavat hänelle sitä mitä hän haluaa, ilman kuitenkaan normaalia vastavuoroisuutta – ikään kuin kaikki olisivat jollain tapaa velkaa hänelle.
- Jos joku toinen menestyy, hän kiirehtii välittömästi estämään sitä, tai mitätöimään sen arvottomaksi, jos ei voi käyttää sitä oman arvonsa korostamiseen (esim. ottamalla työpaikalla kunnian toisten teoista).
- Hän vaikuttaa muita kohtaan ylimieliseltä ja ylemmyydentuntoiselta, eikä siedä arvostelua toiminnastaan.
Narsistiin voi törmätä työpaikalla, kirkossa, yhdistyksessä, harrastuksissa, koulussa – tai omassa lähipiirissä. Joissain tapauksissa tämä ihminen tulee myös pysymään elämässäsi, ja hänen kanssaan on pakko tulla toimeen. Täysimittaista narsistista persoonallisuushäiriötä esiintyy yhteiskunnassa vain parilla prosentilla, mutta narsistisia piirteitä esiintyy huomattavasti suuremmalla määrällä ihmisiä.
Narsismi syntyy varhaislapsuudessa, kun lapsen emotionaalisiin tarpeisiin ei vastata tai ne jopa kielletään (liika ankaruus tai välinpitämättömyys, lapsen käyttäminen omien emotionaalisten tarpeiden täyttäjänä, itsenäistymisen tukahduttaminen niin että lapsi ei pääse terveesti ”irti” vanhemmastaan jne.). Narsismi on lisäksi yleistymässä.
Narsistinen ilmapiiri voi myös työpaikalla, uskonnollisessa yhteisössä tai muussa ryhmässä, jos siellä olevalla narsistisella ihmisellä on riittävästi valtaa (ja valtaa narsisti haluaa). Asiaa ei auta se, että yhteiskunnassamme narsistiset piirteet ovat laajalti hyväksyttyjä ja jopa rohkaistuja, esim. yrityselämässä tai muussa yhteisössä, joka pyrkii menestymään. Koska narsisti on usein hyvin karismaattinen, narsismia esiintyy laajalti esim. uskonnollisessa herätysliikkeessä. Tällainen ympäristö houkuttelee narsistia, koska se tarjoaa narsistille niin paljon tilaisuuksia henkilöpalvontaan, ihailuun ja valtaan.
Miksi aina sinä? Narsismin seitsemän syntiä (kirj. Sandy Hotchkiss) on kirja, joka paitsi kertoo erilaisista narsismin ilmenemistavoista niin yhteiskunnallisella tasolla kuin yksittäisissä ihmisissäkin, myös siitä, miten narsistiset piirteet syntyvät varhaislapsuudessa, ja ennen kaikkea, kuinka narsistin kanssa voi tulla toimeen ilman että oma itsetunto on sen jälkeen riekaleina.
Jos törmäät usein narsismiin uskonnollisissa yhteisöissä, tai olet itse jonkin verran uskonnollinen, kannattaa lukea myös Raimo Mäkelän ohut kirja Naamiona terve mieli – Kuinka kohtaan luonnehäiriöisen. Se kertoo narsismista yleisestikin, mutta puhuu aika paljon uskonnollisista yhteisöistä ja uskonnon suhteesta narsismiin. Se myös kertoo, miten voi tulla toimeen sekä narsistin että omantuntonsa kanssa.
BBC News kertoo tutkimuksesta, jossa tutkittiin vuonna 1958 syntyneiden naisten myöhempää menestystä työelämässä, ja erikoinen seikka tuli esiin: tyttökouluissa opiskelleet naiset menestyivät paremmin työelämässä ja saivat parempaa palkkaa kuin sekakouluissa opiskelleet ikätoverinsa.
Outoa, vai? Vai eikö sittenkään?
Tutkija, tohtori Alice Sullivan, spekuloi, että kouluissa, joissa oli vain yhtä sukupuolta, opiskeltiin vähemmän todennäköisesti ”gender stereotyped subjects” eli sukupuolisidonnaisia aineita. Ihmiset olivat vapaampia valitsemaan oppiaineensa omien todellisten kykyjensä kuin sukupuolinormien perusteella, eli tyttökoulujen tytöt ottivat enemmän aineikseen A-tason matematiikkaa ja tieteitä, ja poikakouluissa pojat saattoivat huoletta ottaa aineikseen kieliä ja A-tason äidinkielen.
Naiset, edettyään myöhemmin näin ”miehisempiin” ammatteihin kuin sekakoulussa heiltä olisi odotettu, ja mahdollisesti, koska he olivat itsevarmempia neuvotellessaan palkoistaan, heidän palkkatasonsa määräytyi todennäköisemmin korkeammaksi. Professori Diana Leonard samaisesta tutkijaryhmästä spekuloi myös, että naiset ottivat myös naisvaltaisilla aloilla maskuliinisemman roolin, esim. valitsivat työkseen mieluummin tieteen alojen opetuksen kuin ranskan kielen opetuksen.
Jos tutkimus herättää ansaitsemaansa huomiota, se asettanee uusia kysymyksiä siitä, miten tyttöjä ja poikia sekakouluissa kasvatetaan, ja kuinka tätä asenteiden iskostamista lasten päähän voitaisiin estää, niin että he eivät tuntisi tarvetta valita aineita, joita yhteiskunta tuntuu heiltä odottavan.
Tämä herätti minussa muistoja omasta peruskoulustani ja sen asenneilmastosta. Tytöistä, jotka hymyilivät opettajalle kiltisti ja menestyivät käsitöissä ja äidinkielessä, pojista jotka metelöivät tunnilla ja alkoivat menestyä matemaattisissa aineissa. Opettajista, jotka olivat kumartuneena ”hankalien” poikien pulpettien ylle. Kuten varmaan jo arvaattekin, minulla on tästä kaikesta mielipide. Koska te nyt olette täällä, niin voitte yhtä hyvin lukeakin sen.
Sukupuoliorientoitunut opetus alkaa jo pienenä lapsena.
Koulussa kiltit tytöt saavat väistyä syrjään, kun ”pojat vain tarvitsevat enemmän”. Jo ensimmäiseltä luokalta alkaen annetaan malli, jossa tyttöjen tehtävä on mukautua ja olla kilttejä, kun pojat saavat enemmän huomiota ja heitä koulitaan ”oikeaa” työelämää varten. Tytöt puurtavat matematiikan parissa, mutta opettaja huomaa vain pojat, jotka ovat raisuja, heitä on vaikea saada keskittymään, toisin sanoen he vaativat enemmän aikaa. Tällä en tarkoita sitä, etteikö oppimisvaikeuksista kärsiville pojille (ja tytöille) tulisi aikaa antaakin, vaan sitä, että asenneilmasto kouluissa on oletuksena se, että pojat ”saavatkin” olla villejä ja hankalia, koska he ovat poikia, kun taas tyttöjen ”pitää” olla kilttejä ja mukautuvaisia, ja hyväksyä se, että opettajalla ei vain ole heille aikaa, koska ”kyllähän te tytöt ymmärrätte”. Samanlaista vinkkiä ei, hämmästyttävää kyllä, pojille koskaan anneta.
Silmä kovana vahditaan, että paraniko poikien tulos viime kokeesta, auttoiko opetus. Täten tytön saavutukset, esim. hyvät arvosanat matematiikan kokeessa, tavallaan mitätöidään ja jätetään huomiotta. ”Tytöthän ovat tunnollisia joka tapauksessa.” Näin tyttö oppii että häneltä ei odotetakaan mitään tällä saralla, se ei herätä kannustusta kenessäkään, vaan matematiikka (yms.) on ilmeisesti poikien laji. Siinä ei kannata menestyä, jos on tyttö, koska kukaan ei kuitenkaan huomaa sitä.
Muistelen lukeneeni joskus tutkimuksesta, jossa suomalaiset tytöt aloittaessaan koulun olivat mm. juuri matematiikassa yhtä hyviä kuin pojat – ensin. Kunnes ensimmäisen luokan jälkeen poikien tulokset alkoivat parantua tyttöjen tuloksiin nähden. Tätä on usein kansanomaisesti pidetty merkkinä siitä, että tytöt olisivat jotenkin matemaattisesti lahjattomampia. Edellisten tutkimusten perusteella olisin kuitenkin taipuvainen uskomaan, että tämä johtuu nimenomaan kannustuksen puutteesta ja stereotypioista, joita me niin rakastavasti lapsillemme tarjoilemme.
Lapsi tarvitsee oman osansa huomiosta, ja jos sitä huomiota ei saa matematiikalla, niin tyttö huomannee hyvin pian, että muilla aineilla sitä saa – esimerkiksi vaikka pätemällä äidinkielessä ja käsitöissä, aineissa joissa poikien taas uskotaan olevan huonompia. Näissä aineissa tyttöjen odotetaankin menestyvän, ja sitä kannustetaan.
En muuten usko hetkeäkään, etteikö virkkaus onnistuisi poikalapselta aivan yhtä ketterästi kuin tytöltäkin, jos häntä vain ei katsottaisi karsaasti sellaisen takia. Mutta sellaista työtä ei pidetä tärkeänä: kaikkihan hoituu tehokkaammin vaikka jollakin koneella – ja kuka niitä patalappuja oikeasti tarvitsee? Siksi käsitöiden tekeminen on ihan kivaa puuhaa – tytöille. Voi tehdä vaikka vaatteita sille vauvalle, jonka saattaminen maailmaan tulee olemaan hänen varsinainen tehtävänsä. Mutta ei se poikien hommaa ole, sellainen.
Lapsilta ei voi odottaa sellaista luonteenlujuutta, joka vastustaa yleisiä mielipiteitä ja stereotypioita hädin tuskin kymmenvuotiaana. Meidän aikuisten on huolehdittava siitä, että lakkaamme syöttämästä niitä lapsillemme – edes hyvää tarkoittaen ja rakastavasti, niin kuin tällaiset pikku vinkit usein annetaan.
Epäilemättä tuon yllämainitun tutkimuksen tytöillekin syötettiin stereotypioita kotona suut ja silmät täyteen – etenkin siihen aikaan. Mutta hämmästyttävää kyllä sillä oli kovin vähän merkitystä sen rinnalla, että koulussa he saivat päteä omilla ansioillaan. He eivät joutuneet olemaan ”kilttejä tyttöjä”, jotka antavat periksi poikien rinnalla, vaan oppivat kenties todella kilpailemaankin. Aikuisena he eivät varmaankaan enää ottaneet vastaan niitä hienovaraisia vihjeitä, jotka sanoivat ”ethän sinä voi kilpailla / vaatia isoa palkkaa / hakea ison pomon paikkaa, sinähän olet tyttö”. Niitä ei opetettu heille silloin kun he olivat pehmeitä ja mukautuvaisia.
Onko tällaiseen asenneilmaston muutokseen mahdollisuutta esim. Suomen luutuneessa koulutusjärjestelmässä? Voimmeko oppia antamaan tilaa ja huomiota kouluissamme matemaattisissa tai analyyttisissa, esim. tieteen alan oppiaineissa menestyville tytöille? Voimmeko luopua ajatuksesta, että kiltin tytön tehtävä on ajautua niille aloille, joita pidetään naisellisina, hoivaavina, ja luopua käsityksestä, että nämä alat eivät pojille sovi, koska ”pojat eivät ole sellaisia”? Voimmeko hyväksyä tyttöjen kilpailullisuuden ja lakata opettamasta, että tyttöjen pitää suunnata kunnianhimonsa työelämän sijasta henkilökohtaiseen elämänalueeseen, jolla tytöt ”ovat parempia kuin pojat”? Kaikki koulutus ammatteihin alkaa jo peruskoulusta.
Entä jos yrittäisimmekin pienestä asti kouluttaa kaikki lapsemme kaikille aloille, riippumatta sukupuolista? Pystymmekö me aikuiset luopumaan opettaessamme omista stereotyyppisistä kuvitelmistamme siksi aikaa, kunnes saisimme selville, mitä nämä meidän tulevaisuutemme toivot oikeasti haluavat tehdä?
*
Minä haluaisin pitää sinua sylissäni kuin
perhosensiipiä, avoimesti
varoen sateenkaaresi värejä.
Sinä olisit valmis lähtemään milloin tahansa
päättäisit silti jäädä tähän: valoon,
keveään lämpöön.
Minä haluaisin ojentaa painavan sydämeni
ja ottaa sinut sinne
pelkäämättä että muserrut minuun.
Puheemme olisi äänetöntä aaltoliikettä,
silmistä toisiin versovaa vihreää
syyslehtisessä mullassa.
Jos haluaisit, voisit pitää kädestäni kiinni
väkijoukossa, keskellä meteliä –
me olisimme yhdessä hiljaa.
Minä tuntisin kämmenesi lämmön, ja
elämänviivani lepäisi ihoasi vasten
niin kuin perhosen siipi.
*
Keskustelu on leimahdellut edellisen jutun kommenteissa valkoimenaan. Tähän vastasinkin jo, mutta koska vastaukseni lähti uusille urille, teen lopusta oman merkintänsä.
Pienyrittäjyyden puolesta puhunut halusi tuoda esille, että äitiysloman lisäkulut voivat kaataa pienyrityksen. Totta. Kuten varmaan työntekijän tai omistajankin pitkä sairausloma ja monet muut asiat, joita ei voi palkkausratkaisuilla pätevästi ennakoida. Nyt emme kuitenkaan puhu pienyrityksestä, kun puhumme Turun Sanomista.
Lisäkulut voidaan perustella, jos ei yritysmaailmassa nyt sentään reiluudella, niin vaikkapa hyvällä PR:llä. Se voidaan ajatella vaikkapa mainoskuluina. Tuskin rahasta on kysymys Turun Sanomien palkkausvalinnoissa, kun imagokannalta naispäätoimittaja toisi vain hyvää julkisuutta, joka saattaisi vain lisätä lehden menekkiä. Toisin kuin tämä.
Lisäksi: Vastuuta on mahdollista jakaa. Esimerkiksi Turun Sanomilla on tällä hetkellä kolme päätoimittajaa:
Massinen Aimo, Päätoimittaja
Vahtera Raimo, Päätoimittaja
Valjakka Ari, Vastaava päätoimittaja
Kuinka moni on yllättynyt, että he ovat kaikki miehiä? Ei kai kukaan tosissaan väitä, että yksikään päätoimittaja ei voi olla pois hetkeäkään ilman että lehti kaatuu? Höpö höpö.
Suurella yrityksellä on suuri vastuu, ja suurella mielipidevaikuttajalla on myös suuri vastuu siitä kuvasta, minkä se antaa oman toimintansa puolueettomuudesta.
Kysynpä tähän liittyen: Jos Turun Sanomien palkkauspolitiikka on puolueellinen, niin missä asioissa se on puolueellinen julkaisemiensa uutisten suhteen? Arvaisin että samojen asioiden, ja muutaman muun.
Haluatko sinä lukea lehteä, jonka toimitus on näkökantasi valinnut jo etukäteen sinun puolestasi? Tiedätkö sinä, mitä et saanut tietää, koska sen uutisen sisältö ei ollut Turun Sanomien mielipiteiden mukainen? Tai missä uutisessa käytettiin vain sen asiantuntijan lausuntoa, joka tuki lehden omia näkökantoja, vaikka moni muu asiantuntija olisi ollut eri kannalla? Voitko luottaa siihen, että päätökset ovat sellaisia, joita sinäkin kannatat?
Edit. klo. 15:02
Myöskään Journalistiliitto ei katsonut Ketosen lausuntoa oikein hyvällä.
Onneksi tasa-arvo on Suomessa saavutettu. Muuten tulisi kaikenlaisia kyseenalaisia asioita mieleen tästäkin kommentista: (via Hesari)
"Ketosen suvun perheyrityksessä Turun Sanomissa [päätoimittajan] muodollisen valinnan tekee hallitus, mutta käytännössä se päättää toimitusjohtajan esityksen mukaan. Onko sukupuolella vaikutusta valintaanne, toimitusjohtaja Keijo Ketonen? ”Ei ole.”
Kolmenkymmenen suurimman lehden vastaavina päätoimittajina ei ole yhtään naista. Voiko asialle tehdä jotain? ”En usko, että voi tehdä. Elämän kulku on tämä: miehet tekevät ja naiset saavat lapsia. Se on tässä se suurin este. Kun valitset jonkun nuoren etelän naisen tehtävään, seuraava ilmoitus on äitiysloma. Ei lehti voi tulla toimeen ilman vastaavaa päätoimittajaa.” Ketonen kuitenkin muistuttaa, että aikakauslehdissä tilanne on täysin toinen. Naisia on runsaasti isojenkin lehtien päätoimittajina." *
Siis, luetaas uudestaan, tällä kertaa selkokielellä:
"Juu ei meillä ole mitään ennakkoluuloja tai ongelmia tasa-arvon suhteen. Fakta on kuitenkin se, että miesten tehtävä on metsästää, naisten tehtävä olla kotona synnyttämässä. Naisia ei voi ottaa töihin, koska ne lisääntyvät ja pitävät sen takia vielä lomaakin.
Meidän firmassa ei laiskotella, vaan päätoimittaja on töissä kaikissa olosuhteissa. Koska päätoimittajan työ on niin vaikeaa, hänelle ei voi koskaan hankkia sijaista. Päätoimittaja tulee töihin vaikka pää kainalossa tai sitten johtaa lehteä sairaalasta käsin. Mutta menkää te naiset johtamaan niitä naistenlehtiänne - ei sen niin väliä ole jos jonkun Me Naisten päätoimittaja onkin puoli vuotta poissa, koska kyllähän nyt sitä lehteä tekee kuka tahansa muija. Mutta ei meille, kiitos - meillä on ihan oikea lehti hoidettavana."
Kiitos, Keijo. Taas on maailman asiat saatettu reilaan ja tasa-arvohumpuukit oikaistu.
Edit 28.6. Myös Hiipinä on nostanut kyseisen kommentin tapetille.
*(Korostukset, kappalejako ja []-lisäys minun.)
Tulin eksyneeksi hassunhauskaan LottaLove-blogiin ja luin vanhaa merkintää, jossa toivotaan Hallmarkilta, että olisi Hyvää Jordan Knightin syntymäpäivää –kortteja. Muistaako kukaan, että silloin kauan kauan sitten oli olemassa ”bändi” (ts. levy-yhtiötuote) nimeltä New Kids On The Block, jossa tämä kaveri ilmeisesti oli mukana? Sanon ilmeisesti, koska ikävä kyllä en tainnut olla oikein hip ja in, eli tämä suosio meni minulta silloinkin ohi.
Kävin kuitenkin jutun johdosta uteliaana Hallmarkin sivuilla, ja kas hassua – löysin kaikkia todella hienoja amerikkalaisia juhlapäiviä, jotka varmaankin olisivat huippusuosittuja myös Suomessa! Harmi, että niihin ei tosin kuulunut Jordan Knight –juhlapäivä. Elämä on joskus täynnä pettymyksiä. ;)
USA:ssa on esimerkiksi todella hieno korttijuhlapäivä nimeltä Canada Day. Aivan niin, arvaatte varmaankin mitä silloin juhlitaan. Silloin (kanadanamerikkalaiset?) ihmiset lähettelevät toisilleen kortteja, joissa toivotellaan ”Happy Canada Day!” ja ”Celebrating Canada” ja tai hauskan kepeästi ”Here’s to Canada!”
Miksipä meillä ei voisi olla hassunhauska Ruotsi-päivä? ”Hauskaa Ruotsi-päivää!” toivottelisimme sitten toisillemme kortein ja tekstiviestein. (Ruotsalaisuuden päiväkin on kuivahtanut ilmeisesti vain kalenteripäiväksi ja liputuspäiväksi[?], eikä ainakaan meillä päin toivotella kortein hauskaa ruotsalaisuuden päivää.) Sen lisäksi että muistamme Suomen ruotsinkielistä väestöä, voisimme saman tien juhlia koko Ruotsia. Pidetään Ruotsi-päivän pirskeitä, koristellaan kodit ruotsalaisittain (IKEA auttaa) ja puhutaan huonoa ruotsia samppanjan äärellä. Skål på Sverige!
Toinen aivan ihastuttava päivä, jonka voisimme varmasti ottaa Suomessakin käyttöön aivan sellaisenaan, on National Boss Day, eli kansallinen Pomo-päivä. Silloin pomon mielistely on huipussaan ja – suorastaan vaadittua! Lähettäkäämme mekin kortteja Johtaja Virtaselle, jossa kerromme, kuinka ihana pomo hän meille on. Lainauksia korttiteksteistä: ”To a Great Boss”, ”Did you know that a special day is set aside every year to recognize great bosses like you?” ja suosikkini “Happy Boss's Day to the Big Enchilada ...From all the little people who add spice to your life. OK -- and indigestion...sometimes we add that, too”. (Korostus minun.) Doesn’t it all just make you want to… no, en sanokaan. Yhdysvaltalaiset ovat varmaan kaikki todella iloisia, että joku on tällaisen päivän heidän ilokseen keksinyt.
En halua edes arvailla, kuka on keksinyt heille päivän nimeltä Administrative Professionals Day, jonka suora suomennos olisi kaiketi hallinnollisen ammattilaisen päivä. Korttiteksti kertoo esim. ”Happy Administrative Professionals Day to someone who's made this place what it is today...” ja ihanasti madellen kortissa Memo From Tweety: “Do you know what a TEWWIFIC JOB you do? What am I saying? OF COURSE you do! You Know EVWYTING!”
Don’t we all just love that baby talk... Ammattimaista, eikö totta?
Yhdysvaltalaisten kalenterien mukaan löytyvät vielä sellaiset juhlapäivien helmet kuin Typerä miesten juttu -päivä eli “Stupid Guy Thing Day” (ihan oikeasti!), Anna mennä vaan -päivä eli ”Let It Go Day” sekä Plääh plääh plääh -päivä – ”Blah Blah Blah Day”. Tällaisia voisi tosiaan harkita otettavaksi käyttöön meilläkin.
Oletteko koskaan halunneet viettää vaikkapa näitä hienolta kuulostavia juhlapäiviä:
Viinietikkapäivä – Vinegar Day
Kansallinen Mahtailu(tai Törsäys-)päivä – National Splurge Day
Hupsistakeikkaa-päivä – Upsy Daisy Day
Rakastan hammaslääkäriäni -päivä – I Love My Dentist Day
Kansallinen steppauspäivä – National Tap Dance Day
Juhli vaaleilla valittuja virkamiehiäsi -päivä – Celebrate Your Elected Officials Day
Juurihoidon arvostamispäivä – Root Canal Appreciation Day
Luota intuitioosi -päivä – Trust Your Intuition Day
Paranormaali päivä (kaikkien kummitusten olet ok ja sopii ilmestyä -päivä?) – Paranormal Day
”Tarvitsen tuohon paikan” -päivä – "I Need a Patch for That" Day
Limerikkipäivä – Limerick Day
Syö mitä haluat -päivä – Eat What You Want Day
Ei sukkia -päivä – No Socks Day
Ei housuja -päivä – No Pants Day (mikäs sen hauskempaa, varsinkin jos päivän sijoittaa talveen)
Ei dieettiä -päivä – No Diet Day (ilmeisesti nämä syömisasiat ovat Amerikassa pinnalla juhlapäivissäkin)
Ei kotiläksyjä -päivä – No Homework Day (kannatetaan!)
Halaa australialaista -päivä – Hug an Australian Day
Selkäsaunapäivä – Spank Out Day (Että mikä?)
Toi on typerää -päivä – That Sucks Day
Kiitos, koulukirjastonhoitaja -päivä :) – Thank You, School Librarian Day
Kansallinen avaa sateenvarjo sisätiloissa -päivä – National Open an Umbrella Indoors Day
Kuulostavat tosi tarpeellisilta juhlapäiviltä minusta, mutta nämä seuraavat haluaisin tosiaan ottaa käyttöönkin:
Kansallinen töissä nukkumisen päivä – National Workplace Napping Day
Kansallinen lähde töistä aikaisin -päivä – National Leave The Office Early Day
Sitten on joitakin hassuja ja hölmöjä mutta eittämättä jotenkin suloisiakin juhlapäiviä, kuten:
Halaa kissaasi -päivä – Hug Your Cat Day
Kansallinen lakritsipäivä – National Licorice Day
Maailman kilpikonnapäivä – World Turtle Day
Kirjoita isällesi -päivä – Write to Your Father Day
Käy sukulaisissa -päivä – Visit Your Relatives Day
Nyt sitten vaan pyyntö virallisille tahoille, että saadaan meillekin näitä hienoja juhlapäiviä. Tässä listassa olivat muuten omituiset päivät vasta viimeisen neljän kuukauden ajalta, joten jokaiselle löytyy sieltä varmasti jotakin.
www.flickr.com
|